Minulla on ollut viimeisen puolen vuoden aikana tilaisuus kahteen otteeseen kuunnella Milano Design Weekin johtajan Marco Sammichelin esitystä siitä, miten suuri ja monimuotoinen tapahtuma järjestetään ja miten sitä johdetaan.

Milano Design Week on yksi maailman tärkeimpiä design-alan tapahtumia ja keskeinen Milanon kaupungin maineen kannalta. Viikon aikana yksittäisiä tapahtumia ja tilaisuuksia järjestetään kymmeniä eri puolilla kaupunkia ja järjestäjiä on monenlaisia.

Sammicheli on käyttänyt johtamisfilosofiastaan nimitystä ”federative approach” tai ”federative leadership”. Federatiivisella johtamisella hän kuvaa tapaa viedä eteenpäin monimuotoista järjestäjäryhmää, jolla on erilaisia muodollisia tai epämuodollisia suhteita katto-organisaation kanssa. Toisaalta viikon suuren linjan täytyy olla selkeä, toisaalta erilaisilla toteuttajilla täytyy olla tilaa luoda itselleen luoneenomainen tilaisuus, näyttely, installaatio tai muu attraktio.

Kaupunkikehitys kokoaa useat toimijat yhteen

Kysymys johtajuudesta ja johtamisesta on laajemminkin mielenkiintoinen kaupunkikehityksessä, jossa tyypillisesti toimitaan monimuotoisissa koostumuksissa monenlaisten aiheiden parissa. Tällaisia kaupunkikehityksellisiä operaatioita ovat vaikkapa laajat aluekehityshankkeet, joissa sekä kaavoitetaan että toteutetaan, suuret kulttuuriohjelmat kuten kulttuuripääkaupunkihankkeet, kaupunkimarkkinointi tai erilaiset elinkeinopoliittiset teemahankkeet.

Turun Kupittaan kärki on kansainvälisestikin kiinnostava k esimerkki suuresta aluekehityshankkeesta, jonka erityispiirteenä on ollut se, että ennen eri hankkeiden toteuttamista asemakaavan valmistelu toteutettiin allianssimallilla. Vaikka kokonaisuus luonteeltaan on hyvinkin monimuotoinen, itse rakenne on puhtaasti sopimuksellinen, jolloin yhteinen visio, pääviestit ja aluebrändi on melko hyvin hallittavissa.

Kulttuuripääkaupunkihankkeissa isäntäkaupunki pystyy päättämään toimijoille annettavasta statuksesta, ja jos mukana on vielä rahoitusta, ohjausvaikutus kohti yhteisiä tavoitteita on merkittävä.

Kaupunkimarkkinoinnissa kaupunki- tai jopa kaupunkiseututasoisen koherentin tarinan rakentaminen ja ylläpitäminen voi olla haastavaa, koska eri toimijoilla on tyypillisesti vahva oma intressi asiassa.

Elinkeinopoliittisissa ohjelmissa on vastaavasti samanlaisia haasteita, koska osallistuminen perustuu monesti vapaaehtoisuuteen ilman sopimuksellisia tai taloudellisia suhteita. Yksittäisissä tapahtumissa, jossa osa toimijoista voi olla 4. sektorin toimijoita, yhteisen näkemyksen ja viestin välittäminen on vielä astetta vaikeampaa.

Johtamisen suhteet ovat siis yleensä transaktionaalisia (sopimukset, rahoitus), statuksen tai brändin käyttöön liittyviä tai vielä väljempiä verkostosuhteita. Kaikissa tapauksissa tärkeitä kysymyksiä ovat strategiset tavoitteet, pääviestit ja päätöksenteon muodot.

Suostuttelua, kannustamista, ymmärrystä ja rajoja

Federatiivisen johtamisen ajatus vastaa hyvin erilaisiin yhteistoiminnallisten operaatioiden toteutukseen, vaikka osallistujien suhteiden väljyys ja muodollisuus vaihtelevatkin. Operaation johtajan tehtävä on saada aikaan näkemys päälinjoista muita osapuolia herkällä korvalla kuunnellen. Mitä innostavampi iso kuva on, se helpompaa on sitoutuminen. Oleellista on myös pystyä kuvaamaan eri osapuolten saamat hyödyt. Joskus tarvitaan sopivasti suostuttelua ja kannustamista, toisinaan on vedettävä selvät rajat, esimerkiksi brändin hyödyntämisessä.

Federatiivisen johtamisen ajatus on kuitenkin jättää toimijoille riittävästi tilaa toteuttaa omia tavoitteitaan yhteisen sateenvarjon alla ja siksi tiukka command and control -tyyli ei yleensä toimi. Yritysmaailmassa tämän tyyppisiä haasteita on pyritty ratkaisemaan matriisiorganisaatioilla, mutta niissä on kuitenkin aina viime kätinen päätäntävalta yrityksen johdolla.

Kaupunkikehityksen monimuotoisessa maailmassa tarvitaan ymmärrystä toimijoiden erilaisista strategioista, aikajänteistä, sitoutumiskyvystä ja resursseista, jotta saadaan aikaan maailmanluokan kehitystä, ohjelmia tai tapahtumia. Prosessikaavioiden sijaan tarvitaankin monipuolisia sosiaalisia taitoja taitoa, mistä leadershipissä tietysti lopulta onkin kysymys.