Olin kuukausi sitten tutustumassa Milanon kaupunkisuunnitteluun ja -kehitykseen asiantuntevan ryhmän kanssa. Kiinnostavia kehityshankkeita olivat esimerkiksi suuret teolliset brownfieldit Pirellin, Maseratin tai Alfa Romeon siirrettyä toimintojaan muualle. Toisaalta varsinaisia rakentamattomia alueita Milanon alueella ei juurikaan ole.

Näillä uudistettavilla alueilla erityinen painopiste suunnittelussa näytti olevan vihreydessä, mutta myös kehittämisen ja toteuttamisen kilpailuttamismallit olivat kiinnostavia. Hyvää oppia saimme myös designin ja kaupunkikehityksen keskinäisestä yhteydestä. Siinä Milanolta on todella opittavaa.

Toisinaan on hyödyllistä myös oppia, että teemme joitain asioita erinomaisen hyvin. Yksi tällainen esimerkki liittyy Milano Innovation Districtiin, MINDiin. MIND on perustettu vanhalle messualueelle Milanoa ympäröivien kehäteiden risteysalueelle, yli puolen tunnin matkan päähän kaupungin keskustasta. Yrityksiä alueelle oli jo tullut, samoin suuri ortopedinen sairaala, myöhemmin sinne tulossa on esimerkiksi yliopiston toimintoja ja opiskelija-asumista. Liikkuminen alueelle hoituu busseilla ja henkilöautoilla.

Turun teknologiakeskuksessa urbaania edelläkävijyyttä

Olen aloittanut työurani 80-luvun lopulla teknologiakeskusmaailmasta ja aivan viime aikoinakin olen ollut mukana Turussa Kupittaan kärjen kehittämisessä. Itse asiassa 5.12.allekirjoitettiin sopimus Turun kaupungin ja YIT:n välillä mm. Taito-kampuksen rakentamisesta. Kupittaan kärjen kaavoitus ja kehittäminen puolestaan perustuu Lunden Architecturen, Arkkitehdit von Boehm-Renellin sekä YIT:n voittoisaan kilpailuehdotukseen. Alueelle tulee myös asuntoja ja toimitilaa. Kupittaan ja Itäharjun yhdistävän kannen rakentaminen käynnistyy jo vuoden 2026 alussa.

Kupittaalle on sijoittunut jo nyt merkittävä määrä osaamispohjaista yritystoimintaa, yliopistotoimintoja ja yliopistosairaala. Kun muualla Suomessa 80-luvun teknologiakeskusbuumissa niitä sijoitettiin etäälle kaupunkien keskustoista, Turussa DataCityCenter ja BioCity tuotiin urbaaniin ympäristöön. Sen jälkeen on tapahtunut paljon ja viimeisin täydennys, Kupittaan kärki, alleviivaa kokonaisuuden urbaania ja modernia otetta.

Asemakaava valmisteltiin allianssissa

Tekisi mieli sanoa, että MIND on 20 vuotta turkulaisia jäljessä, eikä vastaavia kehitysedellytyksiä ole sijainnista johtuen oikein olemassa. Epäilemättä siitä syntyy hyvä innovaatioympäristö, eikä kaikkien tarvitse olla konseptiltaan samanlaisia. Mutta iloitaan ylpeydellä, kun siihen on aihetta kuten Kupittaalla on.

Kupittaan kärjen erityisen kiinnostavia piirteitä ovat esimeriksi ammatillisen koulutuksen tuominen osaamiskeskittymään, asumisen kasvattaminen ja multimodaalisen liikennehubin synnyttäminen. Siinä hubi on tulevan Länsiradan pääteasema. Kehitysvaiheesta voisi todeta, että kysymyksessä on tietojeni mukaan maailman ensimmäinen kaupunkikehityksellinen allianssi, jossa nimenomaan allianssi on valmistellut alueen asemakaavaa.

Oikeastaan vain yksi merkittävä asia Kupittaalta puuttuu, mutta senkin ratkaiseminen on kaupungin omissa käsissä. Ensi keväänä nimittäin kaupunginvaltuustolla on eriomainen tilaisuus nostaa Kupittaa maailman luokkaan tekemällä päätös ratikan rakentamisesta.