HSL on hiljattain julkaissut vuoden 2023 liikkumistutkimuksen. Sen tavoitteena on selvittää Helsingin seudun asukkaiden kulkutapaosuuksia eli miten paljon matkoja tehdään eri kulkutavoilla. Tutkimus perustuu vastaajien yhden päivän kirjanpitoon. Matkojen määrän ohella selviää siis pääasiallinen kulkutapa, mutta esimerkiksi matkustetut kilometrit eivät selviä. Pääasiallinen kulkutapa ei voi olla kävely tai pyöräily, jos matkalla on käytetty myös muita kulkutapoja kuin kävelyä ja pyöräilyä.*
Matkojen määrä laski – kulkutavoissa pieniä muutoksia
Yleisesti ottaen vertailuvuoteen 2018 nähden Helsingin seudun vuorokautinen matkaluku laski 3,5 matkasta 3,1 matkaan. Kun samanaikaisesti Helsingin seudun väkiluku on kasvanut, asukkaat ovat tehneet vähemmän matkoja. Yhtenä keskeisenä syynä on arvioitu olevan etätyön lisääntyminen. Matkaluvut ovat laskeneet kaikissa seudun kunnissa, suurista kaupungeista erityisen paljon Espoossa.
Koko seutukunnassa kulkutapajakaumassa ei ole tapahtunut dramaattisia muutoksia vuodesta 2012 lähtien. Autoilun matkaluku on pudonnut hieman (1,3 => 1,2), samoin joukkoliikenteen (0,8 => 0,7), sen sijaan pyöräilyn matkaluku on noussut (0,2 => 0,3), samoin kävelyn (0,8 => 1,0). Yleisesti ottaen ja yllätyksettömästi kehyskunnissa autoilun merkitys on suuri ja joukkoliikenteen pieni.
Tarkastellaanpa vähän lähemmin Helsingin ja Espoon kehitystä suhteellisten muutosten avulla. Vuodesta 2012 vuoteen 2023 autoilun kulkutapaosuus on vähentynyt 2 prosenttiyksikköä (28 % => 26 %). Samanaikaisesti joukkoliikenteen kulkutapaosuus on vähentynyt 6 prosenttiyksikköä (34 => 28), kun taas pyöräily on kasvanut (6 =>9), samoin kävely (29 =>36). Kävely on siis ykkönen Helsingissä.
Koronakoirat ja tiivistyminen kannustavat kävelemään?
Syitä lienee monia, eivätkä ne sinänsä selviä tutkimuksesta. Joukkoliikenteen hinnoittelu-uudistus lienee vähentänyt ainakin lyhyiden, parin pysäkkivälin, matkoja. Koirien määrä taas kasvoi koronavuosina ja koiralenkit kuuluvat kävelyn kategoriaan. Itselläni tulee joka päivä 2-3 koiralenkkiä. Tekisi mieli esittää myös tulkinta, että tiivistäminen on johtanut toivottuihin tuloksiin eli että erilaisia palveluita on syntynyt 15 minuutin kaupungin hengessä kävely- ja pyöräilyetäisyydelle.
Autoilun lievään laskuun vaikuttanee etätöiden kasvun ohella monet remontit kaupungin pääväylillä, mutta myös liioitteleva julkinen keskustelu siitä, miten vaikeaa keskustaan on saapua autolla. Toisaalta tämän olettaisi näkyvän joukkoliikenteen suhteellisena kasvuna.
Espoossa autoilun osuus on vähentynyt merkittävästi vuodesta 2018 ja kävelyn kasvanut, myös joukkoliikenteen osuus on kasvanut. Kaupungin huomattavat joukkoliikenneinvestoinnit lienevät auttaneet ja asiantuntijavaltaisessa Espoossa etätyö puolestaan on vaikuttanut autoilun osuuteen. Lisäksi vieraskieliset autoilevat vähemmän kuin kotimaisen kielen puhujat. Vantaa on lähellä Espoon lukuja, tuleva ratikka muuttanee suhteita siellä.
Tuusula liikkuu edelleen autolla
Yleisesti ottaen voidaan todeta, että kestävien kulkumuotojen suhteellinen osuus on kasvussa, vaikkakaan käsillä oleva ei tutkimus pääse kiinni todellisiin matkapituuksiin tai kasvihuonekaasupäätöihin. Todellinen poikkeus on Tuusula, jossa autoilun osuus on kasvanut vuoden 2012 57 prosentista vuoden 2023 62 prosenttiin.
Tuusulan haasteita kestävien kulkumuotojen näkökulmasta ovat monikeskuksinen rakenne, raideliikenteen puuttuminen sekä kohtuullisen matalan tiiviyden pientalovaltaiset asumisen ratkaisut. Tällöin autoilu on helpoin ratkaisu ja kävelynkin osuus jää pieneksi.
Eräällä muutaman vuoden takaisella ulkomaan matkalla oli hauska havainnoida tuusulalaisryhmän menoa. Tapahtuman ”suorituspaikat” olivat melko lähellä toisiaan ja useimmat meistä liikkuivat paikasta toiseen kävellen. Tuusulalaisryhmä taas liikkui aina autolla jopa muutaman sadan metrin matkoja. Joukko oli varsin sporttista, eli jaksamisesta ei ollut kyse. Jossain kohtaa ymmärsin, että kysymyksessä oli syvälle piintynyt tapa.
*HLS:n toimittaman tiedon mukaan mm. matkasuoritteisiin liittyvää dataa julkaistaan kevään aikanan (lisätty 4.4)
Nokkela Kaupunki 
Liikkumistutkimuksessa on käytetty kummallista metodiikkaa. Jos ajan henkilöautolla Kauniaisten asemalle ja vaihdan junaan, kyseessä on tutkimuksen mukaan joukkoliikennematka, joten matkojen jakauma eri liikkumismuotoihin ei pidä paikkaansa. Kilometrisuorite olisi selkeämpi kuvaaja. Luvuista voisi saada sellaisen käsityksen, että joukkoliikenteen ja henkilöautoilun sijaan ihmiset ovat siirtyneet kävelemään vastaavat matkat, mitä ei tietenkään ole tapahtunut. Kun tähän etsitään selityksiä, ne eivät saisi olla mutu-tasoa – kuten tutkimuksessa – vaan niiden tulisi perustua tutkittuun tietoon, jota tässä tapauksessa olisi ollut käytettävissäkin.
Näin on kuten tekstissäkin totesin eli matkan pituuteen ei päästä kiinni.
HSL:n puolesta kommentoin näin: blogitekstissä sanotaan, että Liikkumistutkimuksessa ei olisi selvitetty kuljettuja kilometrejä. Näin ei kuitenkaan ole. HSL:llä on myös matkojen pituudet aineistossa, mutta niitä ei vaan vielä ole ehditty analysoida. Kerromme julkisuuteen lisää tutkimuksen tuloksista myöhemmin keväällä, kun aineistoa on analysoitu eteenpäin.
Hieno juttu, ja jo julkaistu oli oikein kiinnostavaa.
Ok. Ja jos vielä korjaat blogitekstistä tuon kohdan, jossa matkustetuista kilometreistä puhutaan, asia on pulkassa eikä maailmalle leviä väärää tietoa. Kiitos!
Korjaan mielelläni, jos ko. dataa on julkaistu eli laitatko vaikka linkin?
Kyseistä dataa ei siis vielä ole HSL:ssä analysoitu, mutta tekstin kohdan voisi muotoilla esim. niin, että matkustettujen kilometrien dataa koskevan aineiston käsittely on HSL:ssä vielä toistaiseksi kesken.
Laitoin pienen editin.