Kaupunkikehitys

Kupittaa kärkeen myös kansainvälisesti vertaillen

Olin kuukausi sitten tutustumassa Milanon kaupunkisuunnitteluun ja -kehitykseen asiantuntevan ryhmän kanssa. Kiinnostavia kehityshankkeita olivat esimerkiksi suuret teolliset brownfieldit Pirellin, Maseratin tai Alfa Romeon siirrettyä toimintojaan muualle. Toisaalta varsinaisia rakentamattomia alueita Milanon alueella ei juurikaan ole. Näillä uudistettavilla alueilla erityinen painopiste suunnittelussa näytti olevan vihreydessä, mutta myös kehittämisen ja toteuttamisen kilpailuttamismallit olivat kiinnostavia. Hyvää oppia saimme […]

Lue lisää "Kupittaa kärkeen myös kansainvälisesti vertaillen"

Kaupunkiympäristön rauhoittava merkitys kasvaa muun yhteiskunnan kiihtyessä

Toimittaja Niclas Storås (HS 5.10) pohdiskeli mielenkiintoisesti ja terävästi tekoälyn tuottamia haittoja kutsuen vaikutusta tekoälyliejuksi. Tekoälylieju täyttää kiihtyvällä vauhdilla Youtuben kaltaiset kanavat ja vaikeuttaa oikeiden sisällöntuottajien työtä. Storås luonnehti laajemminkin teknologia-alaa todeten, että sen historia tuntuu toistavan samaa kaavaa, jossa ensin luodaan hieno keksintö ratkaisemaan jotakin ongelmaa, mutta synnytetään samalla kasa uusia. Erityisestä huolta hän […]

Lue lisää "Kaupunkiympäristön rauhoittava merkitys kasvaa muun yhteiskunnan kiihtyessä"

Alueiden eriytyminen kiihtyy entisestään

Ympäristöministeriö julkaisi pari viikkoa sitten mielenkiintoisen ja perusteellisen raportin valtakunnallisesta alueiden eriytymisestä. Mika Ristimäen ja Heli Mäntylän toimittamassa kokoelmassa tarkastellaan sekä nykytilaa että tulevaisuutta. Käsittelyssä ovat esimerkiksi väestömuutokset, asuntomarkkinat, kiinteistökanta, koettu elämänlaatu ja kulttuurinen kestävyys. Nostan seuraavassa esiin vain muutamia näkökulmia ja esitän niistä joitakin huomioita. Väestönkasvun osalta raportissa nojataan Tilastokeskuksen vuoteen 2045 ulottuvaan väestöennusteeseen, […]

Lue lisää "Alueiden eriytyminen kiihtyy entisestään"

Rosebud-Rusta -saaga heijastaa keskustan muutosta

Yksi kesän kuumimmista keskusteluista Helsingin keskustaan liittyen on koskenut Kaisa-talon vuokralaisjärjestelyjä, erityisesti Rosebud Sivullisen poistumista ja edullisen hintasegmentin remontti- ja kotitarvikkeiden liikkeen Rustan tuloa tilalle. Kasassa on kohta kulttuurisodan ainekset. Olen ollut Rosebud Sivullisen asiakas sen ajan, kun se on Kaisa-talossa toiminut. Erinomainen kirjakauppa laajoine valikoimineen, myös pienkustantajat ovat hyvin edustettuina. En lue e-kirjoja tai […]

Lue lisää "Rosebud-Rusta -saaga heijastaa keskustan muutosta"

Digitalisaatio haastaa perinteisen kaupunkien kasvumallin

London University Collegen suunnittelun professori Michael Batty julkaisi jokin aika sitten monumentaalisen The Computable City –teoksen, joka käsittelee laajasti tietotekniikan ja kaupunkien kehittymisen suhdetta. Liikkeelle lähdetään Alan Turingista ja päädytään tekoälyyn ja sen erilaisiin käyttötarkoituksiin. Batty toistaa aikaisemman näkemyksensä, että kaupungit ovat luonteeltaan kompleksisia systeemeitä, joiden kehittymiseen vaikuttavat valtavat määrät erilaisten toimijoiden tekemiä päätöksiä ja […]

Lue lisää "Digitalisaatio haastaa perinteisen kaupunkien kasvumallin"

Ratikka on pitkäjänteinen kaupunkikehityshanke, ei pelkkä liikenneratkaisu  

Turun kaupunki julkaisi muutama viikko sitten nipun selvityksiä suunnittelussa olevaan ratikkaan liittyen. Aihe on tulevien kunnallisvaalien vuoksi erittäin ajankohtainen, joutuuhan uusi valtuusto päättämään mahdollisesti rakentamisesta. Vaihtoehtona raideliikenteen kehittämiselle on busseihin perustuva ratkaisu, jossain vaiheessa selvitettiin omilla kaistoilla kulkevien ”superbussien” mahdollisuutta. Ratikan kaltainen joukkoliikenneratkaisu ei ensimmäistä kertaa toteutettuna ole vain liikenneratkaisu, vaan pikemminkin laaja kaupunkikehityshanke. Täydentävät […]

Lue lisää "Ratikka on pitkäjänteinen kaupunkikehityshanke, ei pelkkä liikenneratkaisu  "

Kaupunkeja ja vahvoja alueita on Helsingin rajojen ulkopuolellakin

Pääkirjoitustoimittaja Saska Saarikoski kirjoitti kolumnissaan (HS 22.1) Helsingin kukoistuksesta ja kaupungistumisesta yleisemminkin heitellen samalla löysähköjä piikkejä sinne ja tänne. Kirjoitus on herättänyt keskustelua ja Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä vastasikin Saarikoskelle mainiossa kirjoituksessaan (HS 25.1). Vain viitisentoista vuotta Helsingissä asuneena minua vaivasi kirjoituksen tympeä helsinkiläinen omahyväisyys, johon toisinaan törmää edelleenkin. Turussa ja Tampereella on historiaa ja […]

Lue lisää "Kaupunkeja ja vahvoja alueita on Helsingin rajojen ulkopuolellakin"

Digitaaliset kaksoset kertovat meille pian, mihin kannattaa rakentaa puisto

Iskelmälegenda Annikki Tähti levytti vuonna 1955 ikimuistoisen kappaleen Muistatko Monrepos´n. Erik Lindströmin säveltämä ja Aili Runnen sanoittama kappale kertoi Viipurissa sijainneesta kauniista puistosta, joka oli jäänyt sodan jälkeen Neuvostoliiton haltuun. Laulu kosketteli erityisesti karjalaisevakkojen herkimpiä tuntoja, toki me evakkojen lapsetkin sen hyvin tunnemme, ja toi esittäjälleen Suomen ensimmäisen kultalevyn. Nostalgian ohella mielenkiintoista on, miten juuri […]

Lue lisää "Digitaaliset kaksoset kertovat meille pian, mihin kannattaa rakentaa puisto"

Pitääkö Helsingin asiointikeskustan sijaita Aleksilla?

Tampereen kaupunki julkaisi hiljattain mielenkiintoisen tutkimuksen keskustan asioinnista. Edellinen tutkimus oli tehty vuonna 2021, joten uudessa tutkimuksessa oli nähtävissä ratikan vaikutus. Tampereen ratikka nosti keskusta-asioinnin keskikulutusta? Vuonna 2021 yksittäisellä keskusta-asioinnilla käytettiin rahaa keskimäärin 41 euroa, nyt käytettiin 50 euroa. Kasvua oli kaikissa toimialoissa, tosin erikoistavarakaupan kasvu oli marginaalista. Eniten rahaa käytettiin terveys- ja hyvinvointipalveluissa ja […]

Lue lisää "Pitääkö Helsingin asiointikeskustan sijaita Aleksilla?"

Richard Floridan 20 vuoden takaiset teesit kannattaa muistaa tänäkin päivänä

Cargegie Mellow’n aluetaloustieteen professori Richard Florida julkaisi vuonna 2002 veret seisauttavan The Rise of the Creative Class -teoksen, jossa hän kuvasi, miten luovat ammattilaiset tekevät sijaintipäätöksiään. Siihen asti oli keskitytty pitkälti yritysten sijaintipäätöksiin, mutta Florida käänsi asetelman päälaelleen. Hän myös konseptoi joukon indikaattoreita kuvaamaan eri kaupunkeja ja talousalueita. Indikaattoreita olivat esimerkiksi luovuusindeksi, teknologiaindeksi, innovaatioindeksi, boheemi-indeksi […]

Lue lisää "Richard Floridan 20 vuoden takaiset teesit kannattaa muistaa tänäkin päivänä"