Pääkirjoitustoimittaja Saska Saarikoski kirjoitti kolumnissaan (HS 22.1) Helsingin kukoistuksesta ja kaupungistumisesta yleisemminkin heitellen samalla löysähköjä piikkejä sinne ja tänne. Kirjoitus on herättänyt keskustelua ja Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä vastasikin Saarikoskelle mainiossa kirjoituksessaan (HS 25.1). Vain viitisentoista vuotta Helsingissä asuneena minua vaivasi kirjoituksen tympeä helsinkiläinen omahyväisyys, johon toisinaan törmää edelleenkin.

Turussa ja Tampereella on historiaa ja tuoreita näyttöjä

Turun osalta kirjoittaja kiitti Turun keskiaikaista historiaa, mikä onkin upeaa. Samalla olisi voinut noteerata Turun viime vuosien nousujohteisen kehityksen, joka näkyy vuoden 2024 vahvoissa väestön kasvuluvuissa. Monta hyvää asiaa on saatu päätöksen tai liikkeelle, esimerkkeinä vaikkapa DI-koulutus, Aurajokirannan elävöittäminen, uusi musiikkitalo, ratikan edistäminen ja monipuolisesti elinvoimaa lisäävä Kupittaan-Itäharjun kehittäminen.

Tampere typistyi kirjoituksessa Nokia Areenaksi, joka sinänsä on ollut hieno voimannäyte Tampereen kyvystä saada tapahtumaan asioita, joista muualla vain haaveillaan. Mitä tulee historiaan, Tampereen historia on koko Suomen teollista historiaa, syntyihän suomalainen teollisuus nimenomaan Tampereella. Ja kuten professori Pertti Haapala kollegansa Jarmo Peltolan kanssa osoittaa Globaali Tampere -teoksessaan (2020), Tampere oli globaali jo 1800-luvulla. Pohjoismaisen ensimmäinen sähkövalo syttyi Finlaysonilla 1882, kun tehtaan omistajan poika kävi työskentelemässä Edisonin laboratoriossa ja toi mukanaan hänen valmistamansa generaattori numero 3:n.

Kajaanin datakeskusekosysteemi vetää

Viimeisin suomalaisen teollisuuden kansainvälinen menestys on liittynyt viestintä- ja kommunikaatioteknologiaan, ja sen jälkeen onkin ollut hiljaisempaa. Tuon menestystarinan suomalaiset kaupungit olivat Espoo, Oulu ja Tampere. Uutta toivoa on herättänyt vihreä siirtymä, joka samalla avaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia myös nykyisten kasvukaupunkien ulkopuolella.

Kaupunkien kilpailukykyä tutkineena en olisi osannut ennustaa 10 vuotta sitten, että Kajaanista tulisi uusi kasvukeskus. Mutta niin vain siellä englantilainen XTX Markets rakentaa suurta datakeskusta ja julkaisi muuta päivä sitten uusia suunnitelmia. Myös islantilainen Borealis aikoo rakentaa sinne datakeskuksen. Tieteen tietotekniikan keskus CSC on siellä puuhannutkin muun muassa Lumi-supertietokoneensa kanssa ja muutama viikko sitten Google teki merkittävät maakaupat. Ehkäpä lentoliikennekin toimii kohta ilman valtion tukea?

Saarikoski muisti myös kehyskuntia ja epäili, että Nurmijärvellä iloitaan, kun Helsingissä on hikkaa. Vahvaa työtä Nurmijärvellä tehnyt kunnanjohtaja Outi Mäkelä tyrmäsi puheet ja muistutti siitä, että talousalueen yhteistyö on tärkeää, eikä yksin menesty kukaan. Mitään seutuyhteistyön toimivuuteen tuleen, kannattaa siinäkin tutustua Tampereen malliin. On sinänsä tosiasia, että kehyskunnat hyötyvät taloudellisesta monipaikkaisuudesta. Viime kuussa julkaistu perusteellinen tutkimus osoitti, että koko maassa eniten hyötyä saa Kauniainen.

Katse maailmalla oleviin verrokkeihin

Jos joitakin vuosia sitten olikin vielä pientä erimielisyyttä kaupunki-maaseutu -keskustelussa kehityksen toivotusta suunnasta, se näyttäisi pitkälti jääneen taakse. Keskustelijat ovat ymmärtäneet, että osaamispohjaisen talouden työpaikat keskittyvät kaupunkeihin, mutta toisaalta vaikkapa matkailu voi tarjota menestyksen mahdollisuuksia kaupunkien ulkopuolella kuten Lappi on osoittanut. Ja Kainuussakin on talvea ja eksotiikkaa aivan riittävästi brittituristeille ja ehkäpä englantilaisten kalkkivirtojen perhokalastajat suuntaavat jatkossa esimerkiksi vapautetulle Hiitolanjoelle. Eivätkä kaikki kansalaiset halua asua kaupungeissa, mikä antaa monille kunnille mahdollisuuden tarjota vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Saarikoski huomautti aivan oikein, että Helsingin pitää katsoa Tukholmaan tai Kööpenhaminaan. Mutta ei kannata kuvitella, että Espoo, Oulu, Tampere tai Turku katselisivat Helsinkiin. Aivan vastaavasti nekin katsovat kansainvälisiä verrokkeja. Toimiessani Tampereen elinkeinojohtajana vuosituhannen vaihteessa, tutustuin itse erityisesti Bostoniin. Kahdesta syystä: se oli vuosisatojen saatossa keksinyt itsensä uudestaan monta kertaa, lisäksi siellä oli paljon ICT:n ja terveysteknologian tutkimusta ja kehitystyötä, mitkä siihen aikaan olivat tärkeitä kasvualoja.