Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA julkaisi kaksi viikkoa sitten erittäin mielenkiintoisen tutkimuksen liittyen liikennehankkeiden tuottavuushyötyihin ja kaupunkitalouden kasautumisetuihin.

Kasautuminen voi perustua kaupunkialueen tiivistymiseen, laajenemiseen tai yhteyksien paranemiseen muihin keskuksiin. Kasautumisella on havaittu olevan vaikutusta työntekijöiden ja yritysten tuottavuuteen. Liikennehankkeita arvioitaessa kasautumishyötyjä ei tyypillisesti ole helppo arvioida, mutta ETLAn tutkimuksessa kehitetty metodiikka voi osaltaan tuoda tähän apua.

Laaja aineisto ja monipuolinen käsittelytapa

Toteutettu tutkimus tarkastelee siis kasautumisen vaikutuksia tuottavuuteen Helsingin seudulla. Tutkimuksen aineistona on laajat rekisteriaineistot sekä toimipaikka- että työntekijätasolta vuosina 2013 ja 2019. Tuottavuuden mittarina käytetään työntekijän palkkaa ja toimipaikan jalostusarvoa.

Kasautumista kuvataan työpaikkojen saavutettavuusmittarilla, joka koostuu työpaikkojen määrästä ja kulkutapaosuuksilla painotetusta yleistetystä matkavastuksesta alueiden välillä. Matkavastus puolestaan koostuu kunkin kulkutavan rahallisesta kustannuksesta ja matka-ajan arvosta painotettuna kyseisen kulkutavan kulkutapaosuudella. Laskennassa on hyödynnetty myös Helsingin seudun liikenne-ennustemallia eli Helmetiä. Aineiston laajuus ja käsittelyn sofistikoituneisuus ovat vaikuttavia.

Saavutettavuuden kasautumisetu nosti palkkoja

Menemättä sen enempää metodiikan yksityiskohtiin kuin monipuolisiin ja yksityiskohtaisiin tuloksiin, nostan esiin muutamia keskeisiä huomioita. Ensinnäkin saavutettavuuden mukaan tuomat kasautumisedut nostavat työntekijöiden palkkoja. Yleisesti ottaen työpaikkojen välisen saavutettavuuden parantuminen kaksinkertaiseksi nosti palkkoja 3 prosenttia, mikä on tilastollisesti merkitsevää. Suurinta vaikutus oli alle 10 hengen toimipaikoissa.

Toisaalta toimipaikkojen jalostusarvon kasvusta ei saatu selkeää näyttöä. Sen arveltiin johtuvan siitä, että saavutettavuuden paraneminen kasvattaa liiketoiminnan muita kuluja kuten vuokria, jolloin saavutettavuuden vaikutus jalostusarvoon heikkenee.

Liikennehankkeiden osalta ei voida yleisesti sanoa, mihin hanketyyppeihin kannattaa investoida. Suuntaa antavasti voidaan kuitenkin todeta, että lyhyillä matkoilla kävelyn olosuhteiden parantaminen lisää alueiden välistä kasautumista eniten, pisimmällä matkoilla taas autoilun olosuhteiden kehittäminen parantaa kasautumista eniten. Oleellista on siis tunnistaa kulloinenkin konteksti ja vaikkapa käytetyt kulkutapaosuudet.

Saavutettavuuden hyödyt pienenivät 50 kilometrin ajomatkan jälkeen

Tutkimuksessa nousi esiin myös mielenkiintoinen etäisyyksiin liittyvä tulos. Yli 50 minuutin automatka-ajan päässä olevat alueet vaikuttavat enää hyvin vähän saavutettavuuteen ja sitä kautta palkkaan. Myöskään linnuntietä mitattuna yli 50 kilometrin etäisyydellä olevien työntekijöiden määrällä ei ole yhteyttä palkkaan. Tulos on ymmärrettävä, koska etäisyyden kasvaessa kanssakäyminen vähenee, eivätkä jakamisen ja oppimisen kanavat tuota hyötyjä.

Kasautuminen näyttää tämänkin tutkimuksen valossa olevan kaupunkiseudun sisäistä, eikä seutujen välinen saavutettavuus vaikuta kasautumiseen merkittävästi.

Kaupunkiseutujen väliset hankkeet voivat tuottaa suoria hyötyjä

Liikennehankkeiden vaikutus kasautumishyötyihin on hankekohtaista. Jos hanke vaikuttaa matka-aikoihin ja kustannuksiin kaupunkiseudun sisällä olevien työpaikkojen välillä, kasautumisedut voivat olla merkittävä. Keskenään etäällä olevien kaupunkiseutujen väliset hankkeet voivat puolestaan tuottaa erilaisia suoria hyötyjä, vaikka eivät kasautumishyötyjä tuottaisikaan. Mitä tulee itse hankkeiden arviontiin, esimerkiksi palkkojen noususta syntyvät verotulot ovat asia, joka voidaan ottaa huomioon.

Tutkimuksessa tarkasteltiin työpaikkojen välistä saavutettavuutta ja kaupunkiseudun sisällä osoitettiin kasautumishyötyjä syntyvän. Hankekohtainen arviointi on kuitenkin oleellista, joskus voi pienilläkin investoinneilla saada merkittäviä etuja. Yhtä kaikki, hienoa ja uutta luovaa tutkimusta ETLAlta ja ainakin tutkijoiden arvioiden mukaan yleistettävissä muuallekin Suomeen.