PTT:n asumistutkimus selvitti, mistä kaupunkilaiset ovat valmiita maksamaan asumisessaan

Pellervon taloustutkimus julkaisi muutama päivä sitten mielenkiintoisen tutkimuksen kaupunkiasukkaiden asumismieltymyksistä. Tulosten ohella kiinnostavaa oli käytetty valintakoemenetelmä, jossa vastaajat joutuivat pohtimaan valintojaan ja painottamaan, mitä tekijöitä arvostavat ja mistä ovat valmiita maksamaan. Tämä ei siis ollut tyypillinen hömppätutkimus, jossa kysytään mikä on asumistoive yleisesti. Hyvää oli myös se, että vastaajilla oli kokemusta kaupunkiasumisesta: kaikki 2900 vastaajaa […]

Lue lisää "PTT:n asumistutkimus selvitti, mistä kaupunkilaiset ovat valmiita maksamaan asumisessaan"

Tyhjät neliöt kaupunkiviljelyn käyttöön?

Sitra julkaisi hiljattain erittäin mielenkiintoisen raportin kuluttajien hiilijalanjäljestä. Suomalaisen kuluttajan hiilijalanjälkeä verrattiin myös intialaisen, japanilaisen, kiinalaisen ja brasilialaisen kuluttajan jalanjälkeen, Suomessa ollaan tasolla 10 400 kg henkeä kohden vuodessa, Intiassa vastaavasti 2000 kg henkeä kohden. Tämä antaa myös perspektiiviä monien meikäläisten kommenttiin siitä, että Suomen päästöt ovat niin pienet, sillä ei ole kokonaisuuden kannalta merkitystä. Pitäisikö […]

Lue lisää "Tyhjät neliöt kaupunkiviljelyn käyttöön?"

Seppo Junnilan ryhmän tutkimus jakamistaloudesta: Keskituloinen kaasuttaa hiilijalanjälkensä joko autoilemalla tai lentämällä

Aalto yliopiston kiinteistötalouden professori Seppo Junnila tutkimusryhmineen on tehnyt viime vuosina erittäin kiinnostavaa tutkimusta liittyen kestävään kehitykseen. Ryhmä on myös julkaissut tuloksiaan aktiivisesti kansainvälisissä sarjoissa. Erityisesti kuluttajien hiilijalanjälkeen liittyvät tutkimukset ovat olleet kiinnostavia. Tiedeyhteisö on viime vuosina kritisoinut maan hallitusta siitä, että tutkimustietoa ei hyödynnetä päätöksenteossa, toivottavasti tilanne paranee ja me ”kaiken maailman dosentitkin” saamme […]

Lue lisää "Seppo Junnilan ryhmän tutkimus jakamistaloudesta: Keskituloinen kaasuttaa hiilijalanjälkensä joko autoilemalla tai lentämällä"

Hong Kongissa kaikki toimii

Vietin vaimoni Sannan kanssa puolitoista viikkoa Hong Kongissa lomaillen hyvästä ruoasta, nähtävyyksistä ja kaupungin tunnelmasta nauttien, mutta samalla myös itse kaupunkiympäristöä havainnoiden. Hong Kong on kokonaisuudessaan yksi maailman tiheimmin asutuista alueista, ja suuri tiheys on tarkoittanut korkeaa rakentamista. Korkeasta rakentamisesta huolimatta katutila on elävä ja täynnä kivijalkaliikkeitä: ravintoloita, baareja, minimarketteja ja kauppoja. Palveluiden käyttäjiä riittää […]

Lue lisää "Hong Kongissa kaikki toimii"

Garden Helsinki luo kestävää kaupunkiympäristöä

Näyttävä Garden Helsinki -hanke on herättänyt ansaittua huomioita ja innostanut kaupunkilaisia aktiiviseen keskusteluun nyt, kun asemakaavaehdotus on kaupunkiympäristölautakunnan käsittelyssä. Viime vuoden lopulla YIT liittyi hanketta kehittävään projektiyhtiöön kolmanneksen omistuksella. Olen itse projektiyhtiön hallituksen jäsen, joten viime kuukaudet olen ollut tiiviisti kehitystyössä mukana. Haluan osaltani tuoda muutamia tärkeitä huomioita keskusteluun. Garden Helsingin johtoajatuksena on yhdistää monipuolisesti […]

Lue lisää "Garden Helsinki luo kestävää kaupunkiympäristöä"

Uusi Energia -vuosiseminaari: ruokaa ja energiaa auringosta sekä lämmöntuotannon päästöhaasteet

Osallistuin tänään (28.3.) Suomen Akatemia Uusi energia -ohjelman vuosiseminaarin. Olen ollut muutaman vuoden ohjelman johtoryhmän jäsen, ja on ollut todella opettavaista paneutua tutkimussuunnitelmiin. Päivä oli täynnä mielenkiintoisia puheenvuoroja, mutta Harvardin yliopiston kemian professorin Daniel G. Noceran esitys otsikolla Fuels and Food from Sunlight, Air and Water oli poikkeuksellisen kiinnostava. Nocera oli ryhmineen onnistunut tuottamaan kasvin […]

Lue lisää "Uusi Energia -vuosiseminaari: ruokaa ja energiaa auringosta sekä lämmöntuotannon päästöhaasteet"

Voisivatko markkinat määritellä pysäköintipaikkojen tarpeen?

Helsingin kaupunki valmistelee parhaillaan uudistusta pysäköintipolitiikkaansa. Kaupunkistrategiassa tavoitteeksi on asetettu siirtyminen markkinaehtoiseen pysäköintiin, mikä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tulevaisuudessa rakennuttaja voisi päättää paljonko autopaikkoja haluaa tontille rakentaa. Nykyisin rakennettavien pysäköintipaikkojen määrä määritellään asemakaavassa ja rakennuttajan täytyy paikat rakentaa, oli niille kysyntää tai ei. Käytännössä tämä johtaa helposti siihen, että kannattamattomien paikkojen kustannuksiin joutuvat osallistumaan nekin […]

Lue lisää "Voisivatko markkinat määritellä pysäköintipaikkojen tarpeen?"