Sekakäyttävä insinööri hylkää (yrityspuisto)reservaatin?

Aalto yliopiston yhdyskuntasuunnittelun professori Kimmo Lapintie on tutkinut kollegansa Mina Di Marinon kanssa työskentelyä ”kolmansissa paikoissa”[1]. Kolmansilla paikoilla he viittaavat uudenlaisiin työnteon paikkoihin kuten kahviloihin, kirjastoihin ja erilaisiin co-working -tiloihin. Työn muuttuessa tietointensiiviseksi ja aiempaa joustavammaksi toimistoissa tapahtuvan sekä ”perinteisen” kotona tehtävän etätyön rinnalle on syntynyt uudenlaisia työnteon muotoja. Tämä tarkoittaa myös sitä, että tavanomaisten […]

Lue lisää "Sekakäyttävä insinööri hylkää (yrityspuisto)reservaatin?"

Alvar Aalto Symposium pureutui asumiseen ja hyvän arkkitehtuurin olemukseen

Kansainvälinen Alvar Aalto Symposium järjestettiin kuluneella viikolla 14. kerran. Paikkana oli Jyväskylä ja teemana erittäin ajankohtainen New housing solutions for cities in change. Itselläni oli ilo olla mukana Markku Hedmanin rauhallisen jämäkästi johtamassa ohjausryhmässä ja tietysti myös itse Symposiumissa. Ohjelmassa oli erinomainen kattaus koti- ja ulkomaisia asiantuntijoita. Kiinnostavimmat esitykset liittyivät yhteisölliseen asumiseen, asuntojen joustavuuteen, kestävyyteen […]

Lue lisää "Alvar Aalto Symposium pureutui asumiseen ja hyvän arkkitehtuurin olemukseen"

Asuntorakentajat väärien faktojen panttivankeina

Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara sai aikaan reippaan keskustelun ilmaistessaan viikko sitten Helsingin Sanomissa huolensa pienten asuntojen liiasta rakentamisesta. Hän myös esitti, että yksiöiden rakentaminen kiellettäisiin. Faktan tarkistusta suorittivat ansiokkaasti muun muassa Liberan Mikko Kiesiläinen ja useampi Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän kirjoittaja. Faktojen sijaan kyse olikin lopulta enemmänkin professorin mielipiteestä, mikä hänelle sallittakoon. Jatkojutussa Vantaan apulaiskaupunginjohtaja […]

Lue lisää "Asuntorakentajat väärien faktojen panttivankeina"

Kaupungin älykkyys ei ole pelkkää digitaalisuutta

Smart city -tematiikka näyttää pysyvän sitkeästi kaupunkiaiheisten seminaarien otsikoissa ja useiden kaupunkien omien kehittämistoimien agendalla. Älykkyyteen liitetään luonnollisesti ajatus digitalisoitumisesta. Mutta älykkyyttä voi tarkastella hieman laajemminkin. Vanhimmat kaupungit lienevät yli 10 000 vanhoja, joten jotakin älykkyyttä itse konseptissa on, kun se on säilynyt näin pitkään, lisäksi konseptin markkinaosuus näyttäisi olevan kasvussa. Itse idea on hyvin yksinkertainen: […]

Lue lisää "Kaupungin älykkyys ei ole pelkkää digitaalisuutta"

Ranskalaiset tekevät sen paremmin

Matkailun kasvaessa jatkuvasti viime vuosina on alkanut kuulua myös kriittisiä äänenpainoja kehityksen auvoisuudesta. Amsterdamissa ja Barcelonassa osa asukkaista on kyllästynyt huomattuaan asuvansa Airbnb-bilekämpän naapurissa, osa vierailijoista on puolestaan kyllästynyt toisiaan yhä enemmän muistuttaviin rantalomakohteisiin, joissa viihteestä vastaavat englantilaiset polttariseurueet. Vaikka kuluvana kesänä ei auringosta ole ollut puutetta, olimme jo rouva puolison kanssa ehtineet varaamaan reilun […]

Lue lisää "Ranskalaiset tekevät sen paremmin"

Voisiko monipaikkaisuus tilkitä asutuksen aukkoja?

YLE uutisoi 23.7. Taloustutkimuksella teettämästään kyselystä, jonka mukaan 79 % kansalaisista on sitä mieltä, että valtion pitää turvata palvelut niin, että Suomi pysyy asuttuna. Päivää myöhemmin (24.7.) YLE puolestaan uutisoi, että asuntoja on vaikea myydä taantuvilla alueilla. Kansalaiset aikovat tosiaankin jättää maan asuttuna pitämisen artistin hoidettavaksi vanhaa Kummeli-sketsiä mukaillen. On hyvä, että joku pitää maaseudun […]

Lue lisää "Voisiko monipaikkaisuus tilkitä asutuksen aukkoja?"

Keskisuuren kaupungin tulevaisuus on pilvinen ilman ison kaupungin säteilyä

Keskustelu kaupungistumisesta jatkuu ja viime aikoina on tuotu esiin näkemystä, jonka mukaan varsinaisen maaseudun tilanne on muuton suhteen tasoittunut ja että nyt väkeään menettävät keskisuuret kaupungit. Menemättä tällä kertaa syvemmälle tilastojen tai tutkimuksen syövereihin lähestyn asiaa omakohtaisiin, Forssassa ja Tammelan Susikkaassa tehtyihin havaintoihin perustuen. Näkökulma on satunnaisen mökkiläisen. Forssan asukasluku on reilut 17 000, väkimäärä on […]

Lue lisää "Keskisuuren kaupungin tulevaisuus on pilvinen ilman ison kaupungin säteilyä"