Robottiautot voivat myllätä liikkumisen tapojen lisäksi kiinteistöjen arvoja

Kansainvälisen konsulttitoimiston Deloitten tuoreessa artikkelissa Driving into the Future of Real Estate pohdiskeltiin autonomisten autojen tulevaisuutta ja niiden vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen sekä kiinteistöjen arvoihin. Robottiautot ovat olleet tulevaisuuden lupaus jo yli 10 vuotta, mutta edelleenkään missään merkittävässä määrin niitä ei ole käytössä. Yksittäisiä kokeiluita on ollut, ja esimerkiksi Waymo on pyörittänyt Phoenixissa suurehkolla automäärällä taksiliikennettä jokusen […]

Lue lisää "Robottiautot voivat myllätä liikkumisen tapojen lisäksi kiinteistöjen arvoja"

Ei uutta auringon alla – tiiviyden laaja meta-analyysi vahvisti konsensusta

Tutkijatohtori Jyrki Tarpio vinkkasi Twitterissä mielenkiintoisesta, viime vuonna julkaistusta meta-analyysistä[1] liittyen yhdyskuntarakenteen tiiviyteen ja kaupunkien kestävyyteen. Ruotsalaistutkijat olivat käyneet läpi 229 tieteellistä paperia, joissa tarkasteltiin tiiviyden yhteyttä liikkumiseen, infrastruktuuriin, talouteen, ympäristövaikutuksiin, sosiaalisiin suhteisiin ja terveysvaikutuksiin. Kukin tarkasteltava pääryhmä jakaantui vielä useampaan alaryhmään. Luokittelun päähuomio oli vaikutusten positiivisuudessa ja negatiivisuudessa suhteessa kestävyyteen. Pääosassa tutkimuksia tiiviys oli […]

Lue lisää "Ei uutta auringon alla – tiiviyden laaja meta-analyysi vahvisti konsensusta"

Kaupunkiaktivismi vahvistaa asutuksellista demokratiaa

Kaupunkiaktivismin tutkijat Pasi Mäenpää ja Maija Faehnle julkaisivat viime vuoden puolella erittäin mielenkiintoisen ja perusteellisen koosteen tutkimuksistaan otsikolla 4. sektori. Laajan empiirisen aineiston ohella he käsitteellistävät uutta ilmiötä ja asettivat sen laajaan yhteiskunnalliseen kontekstiin. Heille kaupunkiaktivismi on kansalaisten itse organisoimaa ja omaehtoista toimintaa, joka tapahtuu yleensä perinteisen järjestötoiminnan ulkopuolella. Oleellista on, että kysymys on ensisijaisesti […]

Lue lisää "Kaupunkiaktivismi vahvistaa asutuksellista demokratiaa"

VNK:n laaja raportti piirtää monipaikkaisuuden koko kuvan

Valtioneuvoston kanslia on julkaissut erittäin kiinnostavan ja perusteellisen raportin monipaikkaisuudesta. Monipaikkaisuus–nykytila, tulevaisuus ja kestävyys -raportin ovat toteuttaneet MDI Public Oy, Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus valtakunnan kärkiasiantuntijoiden voimin. Kompleksista aihetta on lähestytty monipuolisesti hyödyntämällä tutkimuskirjallisuutta, erilaisia rekistereitä, tilastoja, haastattelututkimuksia, työpajoja ja Telian mobiilidataa. Nykytilan ohella ennustetaan tulevaa kehitystä ja arvioidaan erilaisten vaihtoehtojen kestävyyttä. Raportissa tarkastelun kohteena […]

Lue lisää "VNK:n laaja raportti piirtää monipaikkaisuuden koko kuvan"

Vantaan ratikka toimisi myös lähiöiden kehittämisen veturina

Aluevaalien tuloksia odotellessa on hyvää aikaa pohtia kunnille edelleen jääviä tehtäviä, jotka ovat monin tavoin oleellisen tärkeitä. Yksi näistä on liikkumisen ja liikenteen suunnittelu, joka on keskeistä arjen sujuvuuden kannalta, mutta oleellista myös ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Ilmastomuutoksen hidastamisen kannalta tärkeää on nimenomaan joukkoliikenteen käyttöasteen nosto. Helsingin Sanomat esitteli artikkelissaan (HS 22.1.) itseohjautuvien autojen kehitysnäkymiä ja […]

Lue lisää "Vantaan ratikka toimisi myös lähiöiden kehittämisen veturina"

Hyvinvointialueet vievät kunnilta vastuiden lisäksi rahat – kiinteistöveron ja maanvuokratulojen merkitys kasvaa

Uuden vuoden käynnistyessä on hyvä pohdiskella hieman tulevan vuoden kaupunkikehityksellisiä kysymyksiä. Vuoden 2021 kaupunki oli ehdottomasti Tampere, joka pitkittyneestä koronatilanteesta huolimatta menestyi hyvin, arvioidaanpa kehitystä sitten talouden, muuttovetovoiman tai kilpailukyvyn kehityksen näkökulmasta. Menestystä selittävät varmasti monet tekijät, mutta yksi niistä on pitkäjänteinen ja strateginen ote kehittämisessä, jota toimiva poliittinen yhteistyö on tukenut vuosikymmeniä. Areenat ja […]

Lue lisää "Hyvinvointialueet vievät kunnilta vastuiden lisäksi rahat – kiinteistöveron ja maanvuokratulojen merkitys kasvaa"

Skenaariot herättävät ajattelemaan – kehityspolut eivät ole vääjäämättömiä

Professori Markku Sotarauta – oppi-isäni aluetieteissä – on kirjoittanut yhdessä Teemu Makkosen, Sami Moision ja Heli Kurikan kanssa mielenkiitoisen raportin Suomen aluekehityksen skenaarioista vuoteen 2040. Työn tilaajana on työ- ja elinkeinoministeriö. Skenaariot ovat Globaalisti valikoitunut Suomi, Raaka-aineiden ja turismin Suomi, Tilkkutäkki sekä Tasapainoinen Suomi. Ennen kuin katsomme itse skenaarioita, jotka ylittävät tyylikkäästi viime vuosien paikoillaan […]

Lue lisää "Skenaariot herättävät ajattelemaan – kehityspolut eivät ole vääjäämättömiä"

Kuisma ja Sauri pohtivat etätyötä aluekehityksen näkökulmasta

Pitkän linjan yhteiskunnalliset vaikuttajat ja keskustelijat Pekka Sauri ja Juha Kuisma ovat julkaisseet mielenkiintoisen kirjan Kunnallisalan Kehittämissäätiön Polemia -sarjassa. Kirjan otsikko – Etätyö ja monipaikkaisuus Suomessa – kertoo mihin keskitytään. Näkökulma on itse etätyön sijaan kuitenkin kaupunki- ja aluepoliittinen. Tekninen toteutus on hieman poikkeava sikäli, että osa tekstistä on yhteistä, osassa tekijät ovat kirjoittaneet toisilleen […]

Lue lisää "Kuisma ja Sauri pohtivat etätyötä aluekehityksen näkökulmasta"

Kiertotaloudella on monet kasvot

Rakennetun ympäristön päästövähennyskeskustelu on laajentunut viimeisen parin vuoden aikana energian käytöstä ja energiatehokkuudesta rakennusmateriaaleihin ja kiertotalouteen. Ei niin, etteivätkö energiakysymykset olisi tärkeitä. Ne ovat, mutta energian tuotannon vihertyminen auttaa erityisesti vanhan rakennuskannan ympäristöystävällisyyden kohentamisessa, sillä energiasaneerauksiin on vaihtelevasti taloudellisia mahdollisuuksia. Uudisrakentamista taas ohjaavat tiukat määräykset ja toisaalta esimerkiksi erilaisten lämpöpumppuratkaisujen suosio on kasvussa. Rakennusmateriaalien osalta […]

Lue lisää "Kiertotaloudella on monet kasvot"

Enrico Moretin tutkimus: tuottavuus kasvaa klusterin kasvaessa

Berkeleyn yliopiston kaupunkitalouteen erikoistunut professori Enrico Moretti julkaisi hiljattain perusteellisen ja pitkiin aikasarjoihin perustuvan tutkimuksen aluetalouden kasautumishyödyistä. Hän tarkasteli viiden high-tech-alan alueellisia klustereita 179:llä yhdysvaltalaisella talousalueella (metropolitan statistical area) vuosina 1971-2007 keskittyen erityisesti keksijöiden tuottavuuteen. Keksijä (inventor) viittaa tutkimuksessa henkilöön, joka on failannut patenttihakemuksen. Tutkimuksessa keksijöiden tuottavuutta arvioidaan patenttien määrällä. Moretti keskittyy erityisesti keksijöiden aktiivisimpaan […]

Lue lisää "Enrico Moretin tutkimus: tuottavuus kasvaa klusterin kasvaessa"