Syntyykö Herkun ja Halpuutuksen liitosta urbaaneille asiakkaille kelpaava rakkauslapsi?

Stockmann julkaisi viime viikolla kesän suurimman uutispommin: Herkku myydään S-ryhmälle. Militarisoitunut Itämeri, perustuslakivaliokunnan sote-mietintö ja äijähaarailu ovat olleet varsinkin sosiaalisessa mediassa kevyttä tavaraa, kun järkyttyneet herkuttelijat ovat purkaneet tuntojaan aiheesta. Ja monilla meistä on henkilökohtainen suhde Herkkuun. Myös akateemisia asiantuntijoita on kuultu, ehkäpä Porin Suomi Areenaankin saadaan oma paneeli aiheesta. Stockmannin Herkku on vastannut hyvin […]

Lue lisää "Syntyykö Herkun ja Halpuutuksen liitosta urbaaneille asiakkaille kelpaava rakkauslapsi?"

Urbaanit asenteet vahvistuivat Asumisen heimot -tutkimuksessa

Viime aikoina on julkaistu kiinnostavia asumiseen ja asuinympäristöihin liittyviä kyselyitä ja tutkimuksia, tuoreimpana Suomen ympäristökeskuksen perusteellinen Asukasbarometri. YIT toteutti muutamia vuosia sitten tutkimuksen, jossa selvitettiin erityisesti asumisen motivaatioperustaa. Tuossa tutkimuksessa asukkaat ryhmiteltiin motiivien ja asenteiden perusteella neljään pääryhmään tai heimoon. Pääheimoiksi identifioituivat luonto, yhteisö, arvo ja varikko, lisäksi jokaisessa heimossa oli muutamia alaryhmiä. Tutkimus uusittiin […]

Lue lisää "Urbaanit asenteet vahvistuivat Asumisen heimot -tutkimuksessa"

SYKE:n asukasbarometristä nousee esiin urbaani elämäntapa

Suomen ympäristökeskus (SYKE) julkaisi muutama viikko sitten laajan suomalaisten asumisoloja ja -toiveita kartoittavan Asukasbarometri 2016 -tutkimuksen[1]. Päinvastoin kuin monet mediassakin näkyvyyttä saaneet melko kevyesti kyhätyt kyselyt, SYKE:n tutkimus on toteutettu ammattimaisesti kunnollisilla menetelmillä ja laajalla tilastollisella aineistolla. Järjestyksessään neljän barometri antaa myös trendinomaista kuvaa arvostusten ja toiveiden muuttumisesta. Tutkimus kohdistui kaikkiin yli 10 000 asukkaan taajamiin. […]

Lue lisää "SYKE:n asukasbarometristä nousee esiin urbaani elämäntapa"

Kuinka paljon on paljon – mikä on oikea asumisväljyys?

Rakennuslehti uutisoi näyttävällä jutulla (9.6) uusien asuntojen keskikoon pienentyneen merkittävästi tämän vuosikymmen aikana. Kaupunkimaantieteen professorin Mari Vaattovaaran mielestä Helsingissä on kansainvälisesti arvioiden paljon pieniä asuntoja, ja kehityssuunta on hänen mielestään huolestuttava. Sen sijaan Pellervon taloustutkimuksen mukaan pieniä asuntoja ei ole riittävästi. Ketä uskoa ja mikä on oikea määrä minkäkin kokoisia asuntoja? Uusien asuntojen kokoon vaikuttavat […]

Lue lisää "Kuinka paljon on paljon – mikä on oikea asumisväljyys?"

Missä suomalainen haluaa asua?

Arvovaltainen kuntatutkimuksen rahoittaja Kunnallisalan kehittämissäätiö liittyi muutama viikko sitten asumistoivetutkijoiden monimuotiseen joukkoon julkaisemalla oman kyselynsä[1]. Erilaisia asumistoivetutkimuksia julkaistaan muutaman kerran vuodessa ja tyypillisesti väki haluaa asua niiden mukaan omakotitalossa, tällä kertaa prosentiksi saatiin 56. Parhaimmillaan näissä on päästy lähelle 80 prosenttia. Olen aikaisemmin analysoinut näiden kyselytutkimusten ongelmia blogissani[2], mutta toistan kuitenkin sen, että erittäin hyvä […]

Lue lisää "Missä suomalainen haluaa asua?"

Mitä tapahtuu tutkimukselle?

Olen valmistautumassa toimimaan vastaväittäjänä muutaman viikon päästä työssä, joka liittyy oppilaitosten ja yritysten yhteistyöhön. Hetkellinen osallistuminen tieteelliseen toimintaan herätti minut pohtimaan laajemminkin tutkimuksen roolia maailmassa. Suomalaista keskusteluahan on viime vuodet leimannut toisaalta julkinen vähättely tutkimusta kohtaan kaiken maailman dosentit -kommentteineen, toisaalta professorikunnan ankara kritiikki rahoituksen leikkauksia kohtaan. Professorikunta onkin saanut äänensä paremmin kuuluville kuin vähäosaisempi […]

Lue lisää "Mitä tapahtuu tutkimukselle?"

Hipsterikaupunki Portland vihertää yhdyskuntarakenteen, joukkoliikenteen ja kestävän elämäntavan avulla

Olin viikon mittaisella Urbanismisäätiön järjestämällä tutustumismatkalla Portlandissa Yhdysvalloissa, jossa tapasimme hallinnon, tutkimuksen, elinkeinoelämän ja järjestöjen edustajia. Erityisesti keskityimme kaupunkikehityksen kysymyksiin. Portland on suurin piirtein Helsingin kokoinen kaupunki, jota pidetään yhtenä maailman vihreimmistä kaupungeista. Kaupunki kasvaa ja vetää puoleensa varsinkin nuorta, hyvin koulutettua väkeä. Kasvu aiheuttaa meilläkin tuttuja ongelmia, kuten asuntohintojen kohoamista. Osittain kaupungin vihreä maine […]

Lue lisää "Hipsterikaupunki Portland vihertää yhdyskuntarakenteen, joukkoliikenteen ja kestävän elämäntavan avulla"