Monipaikkaisuus on harvalukuisen eliitin etuoikeus

Rakennuslehti (5.6.) julkaisi laajan haastattelun yhdyskuntasuunnittelun professorista Kimmo Lapintiestä aiheena monipaikkaisuus. Lapintie on pitänyt asiaa esillä eri foorumeissa ja ollut sitä mieltä, että jos monipaikkaisuudesta ymmärrettäisiin tilastojen valossa enemmän, kaupungistumisesta saataisiin erilainen kuva. Jutussa hän kertoo asuvansa 3 päivää viikossa Helsingissä ja 4 päivää Paraisilla. Monipaikkaisuus ei ole täysin uusi keskustelunaihe. Työskennellessäni Sitrassa kymmenkunta vuotta […]

Lue lisää "Monipaikkaisuus on harvalukuisen eliitin etuoikeus"

Mitä koronan jälkeen – paluu Nurmijärvelle vai 15 minuutin tiiviiseen kaupunkiin?

YLE julkaisi eilen (25.5.) kiinnostavan artikkelin siitä, miten muutamat suuret eurooppalaiset kaupungit ovat reagoineet koronaan. Kirjoittajat lisäksi ennakoivat myös betonilähiöiden nousua. Perusteellisemmin tarkasteltiin Milanoa, mutta myös Barcelonaa ja Lontoota. Milanon liikennesuunnittelujohtaja Marco Granelli kertoo jutussa, että joukkoliikenne toimii nyt vajaalla käyttöasteella ja että heidän pyrkimyksenään on kehittää erityisesti pyöräilyn ja kävelyn olosuhteita. Koronan johdosta jalkakäytäviä […]

Lue lisää "Mitä koronan jälkeen – paluu Nurmijärvelle vai 15 minuutin tiiviiseen kaupunkiin?"

Vuokraisitko tältä mieheltä käytetyn asunnon – eli mitä tapahtuu jakamistaloudelle koronan jälkeisessä maailmassa?

Viimeiset kymmenkunta vuotta on puhuttu, kirjoitettu ja tutkittu jakamistaloutta, ja ennen kaikkea otettu uusia palveluita käyttöön. Osa uusista palveluista on puhtaasti kaupallisia kuten AirBnB tai Uber, osa enemmän peer-to-peer -pohjaisia ihmisten väliseen yhteistyöhön perustuvia kuten vaikkapa työkalujen tai harrastusvälineiden lainaus. Keskeisenä ajatuksena on ollut resurssien tehokkaampi käyttö, kun kaikkea ei ole tarvinnut omistaa itse, uudenlaiset […]

Lue lisää "Vuokraisitko tältä mieheltä käytetyn asunnon – eli mitä tapahtuu jakamistaloudelle koronan jälkeisessä maailmassa?"

Miten luoda ekologista jälleenrakentamista?

Koronan aiheuttaman alkujärkytyksen ja kriisinhallintatoimenpiteiden käynnistämisen jälkeen on ryhdytty pohtimaan myös taloudellisia haittavaikutuksia ja niiden minimoimista. Valtionhallinnossa exit-strategian työstämisestä vastaa valtiosihteeri Martti Hetemäen johtama ryhmä. On selvää, että talous on saatava jaloilleen nopeasti, muuten näemme konkurssiaallon ja merkittävän työttömyyden kasvun sekä näitä seuraavat monet yhteiskunnalliset ongelmat. Vakavat kriisit tarjoavat usein mahdollisuuden ajattelutapojen, toimintatapojen, rakenteiden ja […]

Lue lisää "Miten luoda ekologista jälleenrakentamista?"

Kauppakeskus koronan jälkeen

Kauppakeskuksista, niiden määrästä, tarpeesta ja tulevaisuudesta on käyty paljon keskustelua viime aikoina ja luonnollisesti käsillä oleva koronakriisikin tuo siihen oman kiinnostavan lisänsä. Koronan osalta ennakointien ääripäät ovat olleet ”palataan vanhaan” tai ”kauppa muuttuu radikaalisti”. Pitkään on viitattu amerikkalaiseen kehitykseen, jossa perinteiset autoiluun perustuvat mall -tyyppiset keskukset ovat olleet vaikeuksissa, kun taas urbaaniin struktuuriin ja hyviin […]

Lue lisää "Kauppakeskus koronan jälkeen"

Matkustusrajoitukset ovat suora syöttö mökkikuntien lapaan – notkeimmat nappaavat kiinni neo-mökkibuumiin

Mökkiläisten keski-ikä lienee jo 60:n ikävuoden paremmalla puolella, eikä nuorison innostuksesta perikuntien mökkien aktiiviseen käyttöön ja tai omien hankintaan ole ollut viime vuosina näyttöä. Etätyöstä tai monipaikkaisuudesta ei ole myöskään ollut taantuvien kuntien pelastajaksi ainakaan työllisyysasteen kasvattamisen mielessä. Koronavirus on kuitenkin yllättäen muuttanut tilanteen ja tarjonnut todellisen unelmasyötön monen kunnan lapaan. Monet eläkeläiset ehtivät hyvissä […]

Lue lisää "Matkustusrajoitukset ovat suora syöttö mökkikuntien lapaan – notkeimmat nappaavat kiinni neo-mökkibuumiin"

Koti – etätyön vai etäällä työstä olemisen paikka?

Vuosia on puhuttu etätyön yleistymisestä ja väitetty sen esimerkiksi mahdollistavan monipaikkaisuuden, luovan edellytyksiä taantuvien alueiden kehitykselle, hidastavan kaupungistumista ja auttavan ilmastonmuutoksen torjunnassa. Viime viikkojen ajan monet ovat saaneet nauttia etätyön ihanuudesta raskaimman jälkeen ja luultavasti sama meno jatkuu vielä jonkin aikaa. Itse olen parhaina päivinä pitänyt vaimoni kanssa naapurihuoneista puolentusinaa samanaikaista etäpalaveria. Käsillä olevassa kriisitilanteessa […]

Lue lisää "Koti – etätyön vai etäällä työstä olemisen paikka?"

Teknologia muuttaa maailmaa, mutta korona lisää ymmärrystä resilienssistä

Aina terävän analyyttisesti kirjoittava Saska Saarikoski pohdiskeli viime sunnuntain Hesarissa (HS 15.3.) laajassa artikkelissaan koronaviruksen esiin nostamia ongelmia ja haavoittuvaisuuksia liittyen globalisaatioon, turbokapitalismiin ja tehokkuusajattelun. On vielä vaikea tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä koronan seurauksista, mutta jos muistellaan vaikkapa 2000-luvun vaihteen teknokuplaa, New Yorkin WTC-iskua terrorismin vastaisine sotineen, sars-virusta, 2008 finanssikriisiä, 2015 Euroopan pakolaisaaltoa tai […]

Lue lisää "Teknologia muuttaa maailmaa, mutta korona lisää ymmärrystä resilienssistä"

Rakennusteollisuus RT:n tiekartta selvitti rakennetun ympäristön kokonaispäästöt

Koronaviruksesta johtuen ilmastonmuutos lienee peruttu, mutta siitä huolimatta hitaaksi kehittäjäksi mainittu rakennusala jatkaa työskentelyä aiheen parissa. Rakennusteollisuus RT Ry nimittäin työstää parhaillaan vähähiilisyyden tiekarttaa ja osana työtä on julkaistu juuri Gaia Oy:n toteuttamana nykytila-analyysi. Aikaisemmin näin yksityiskohtaista tietoa ei ole ollut olemassa ja keskustelu on ollut hyvinkin sekavaa. Tyypillisesti esimerkiksi väitetään, että ala tuottaa 40 […]

Lue lisää "Rakennusteollisuus RT:n tiekartta selvitti rakennetun ympäristön kokonaispäästöt"

Signaalit maaseudun paluusta ovat edelleen heikkoja

YLE julkaisi lauantaina 29.2. kiinnostavan artikkelin, jossa pohdittiin mahdollisuutta maaseudun nousuun tai paluuseen. Sitran tulvaisuusasiantuntijan Mikko Dufvan mukaan signaali aiheesta ”ei ole enää ihan heikko”. Mahdollisina muutosvoimina nähtiin tutut tekijät kuten ihmisten ilmaisema kiinnostus muuttaa maalle erilaisissa kyselytutkimuksissa, monipaikkaisuus, kotimaan matkailun kasvu, etätyö, mielikuvien muutos ja ehkä hieman uudempi muutosvoima maatalouden muutos. Viime vuosina on […]

Lue lisää "Signaalit maaseudun paluusta ovat edelleen heikkoja"