Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma ja kiertotalousohjelma esittävät hyviä ideoita, mutta vähän konkretiaa

Viime kuukausina on julkaistu useampiakin rakennettuun ympäristöön liittyviä ohjelmia tai ohjelmaehdotuksia: ainakin asuntopoliittinen ohjelma, arkkitehtuuripoliittinen ohjelma ja kiertotalousohjelma. Asuntopoliittisesta ohjelmasta olen jo kirjoittanut, joten esitän nyt muutamia huomioita vain kahdesta jälkimmäisestä. Olen itsekin osallistunut erilaisten ohjelmien valmisteluun ja aina myös joutunut pohtimaan niiden merkitystä sekä tarkoitusta. Kenelle ja miksi niitä tehdään? Ministeriöiden vahvoja ohjauskeinoja ovat […]

Lue lisää "Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma ja kiertotalousohjelma esittävät hyviä ideoita, mutta vähän konkretiaa"

Osittainen etätyö on mahdollista monelle tietotyöläiselle, riippumaton monipaikkaisuus vain harvoille

Päivän aviisissa (HS 10.1.) päätoimittaja Antero Mukka pohdiskeli monipuolisesti koronan jälkeistä asumista ja työntekoa. Toisessa jutussa JLL:n toimitusjohtaja Tero Lehtonen ja CBRE:n tutkimusjohtaja Jussi Niemistö ennakoivat kiinteistösijoitusten suuntautumista ja nostivat esiin edelleenkin asumisen kansainvälisiä sijoittajia kiinnostavana kohteena. Pandemian myötä etätyö on kasvanut osin pakon sanelemana, ja jokin on epäilemättä muuttunut pysyvästi niin työn teon tapojen […]

Lue lisää "Osittainen etätyö on mahdollista monelle tietotyöläiselle, riippumaton monipaikkaisuus vain harvoille"

Vuosi 2020 – korona mylläsi kaupunkielämää, pitkän aikavälin vaikutukset ovat kysymysmerkki

Kaupunkikehityksen vuotta 2020 hallitsivat monin tavoin koronavirus ja sen aiheuttamat kansainväliset sekä kansalliset rajoitustoimenpiteet. Varsinkin kaupunkielämään näillä oli suuria vaikutuksia, kun ravintoloiden ja kahviloiden toimintaa rajoitettiin, kulttuuritapahtumia peruttiin, liikuntapaikkoja suljettiin ja urheilutapahtumia järjestettiin tyhjille katsomoille. Lähes kaikki asiat, mitkä tekevät kaupungista kaupungin, olivat poissa. Siitä huolimatta asuntokauppa kävi hämmästyttävän kuumana. Ehkä korona käänsi katseet koteihin, […]

Lue lisää "Vuosi 2020 – korona mylläsi kaupunkielämää, pitkän aikavälin vaikutukset ovat kysymysmerkki"

Asuntopolitikan kehittämisen rintamalta ei mitään uutta

Ympäristöministeriön asettama työryhmä jätti perjantaina 18.12. ministeri Krista Mikkoselle ehdotuksensa asuntopoliittiseksi kehitysohjelmaksi. Jokainen hallitushan näitä teettää, itsekin olin mukana Jan Vapaavuoren ollessa asuntoministeri. Käsillä oleva ohjelma tähtää aina vuoteen 2028 asti. Työryhmän puheenjohtaja toimi ex-kansliapäällikkö Hannele Pokka, joka ehti jo esittelemään omia ja työryhmän raportista poikkeavia näkemyksiään julkaisupäivän Hesarin mielipideosastolla. Osa hänen ehdotuksistaan olivatkin niin […]

Lue lisää "Asuntopolitikan kehittämisen rintamalta ei mitään uutta"

Jokainen etätyöpäivä on mahdollisuus maaseudulle

Kuluvan vuoden väestökehityksen ja muuttoliikkeen tilastot ovat mielenkiintoista luettavaa. Pandemian ollessa edelleen voimissaan mitään lopullisia johtopäätöksiä ei kannata tehdä, mutta ehkä joitakin ennakoivia huomiota. Tammikuun ja lokakuun välisenä aikana muuttovoittoa ovat edelleen saaneet kaupunkimaiset kunnat, sen sijaan taajaan asutut ja maaseutumaisemat kunnat ovat jääneet miinukselle, mutta molemmat muutokset ovat nyt aikaisempia vuosia pienempiä. Suurten kaupunkien […]

Lue lisää "Jokainen etätyöpäivä on mahdollisuus maaseudulle"

Konversio ei ole kirosana

Helsingin kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi kokouksessa 11.11. Iso-Roobertinkadulla sijaitsevan liikekiinteistön muuttamisen 240 paikkaiseksi päiväkodiksi. Päätös ja itse aihe ovat monessa suhteessa mielenkiintoisia. Ensinnäkin päätös kuvastaa kaupunkien orgaanista kehitystä, tässä tapauksessa bile- ja ravintolakadun asteittaista muutosta kohti asumista ja asumiseen liittyviä palveluita. Lapsiperheet haluavat asua keskustassa ja silloin päiväkotejakin tarvitaan. Toiseksi Helsinki on perinteisesti ollut kriittinen keskustassa tapahtuville […]

Lue lisää "Konversio ei ole kirosana"

Tampereen kehittämisen hyvästä sykkeestä kannattaa ”tehrä numero”

Kuten olemme voineet viimeisen puolen vuoden aikana monesta lähteestä lukea, maaseudulle tai ainakin kaupunkia väljemmille alueille muuton on toistuvasti ennustettu kasvavan. Nyt kun Tilastokeskus on julkaissut ennakkotiedot kuntien välisestä muutosta tammi-syyskuun ajalta, voidaan todeta, että jo aikaisemminkin kasvaneet kaupungit ja kaupunkiseudut ovat jatkaneet kasvu-uralla. Entinen kotikaupunkini Tampere näyttäisi olevan varsinainen myytinmurtaja ja mallioppilas. Yhdeksän ensimmäinen […]

Lue lisää "Tampereen kehittämisen hyvästä sykkeestä kannattaa ”tehrä numero”"

Mökkijärvi kuntoon kaupunkilaisten yhteisillä ponnistuksilla

Meillä on ollut vajaat kolme vuotta vapaa-ajan asunto Tammelan Susikkaassa, kohtuullisen mukavan ajomatkan päässä Helsingistä. Käytämme sitä läpi vuoden, korona-aikana hieman tavallista enemmänkin, tosin etätyötä emme sieltä juurikaan tee. Se ei ole työn, muuta tekemistä kyllä riittää, vaan rentoutumisen paikka. Mökkijärvemme on pienehkö ja matala, ja paikkaa hankkiessamme olimme selvillä rehevöitymisestä. Se aiheutti vähän huolta, […]

Lue lisää "Mökkijärvi kuntoon kaupunkilaisten yhteisillä ponnistuksilla"

Kaupunkien pitää reagoida muutoksiin – konversioitakin tarvitaan

Viime viikkoina on keskusteltu huomattavan paljon Helsingin keskustan kaupallisen vetovoiman hiipumisesta ja varsinkin Aleksanterin kadun tyhjenevistä liiketiloista. On epäselvää, kuinka merkittävästä ilmiöstä on kysymys ja minkälaisia ovat eri tekijöiden kuten koronan tai verkkokaupan kasvun vaikutus. Mutta katsotaanpa ensin tilastoja. Suomen ympäristökeskuksen Liiteri-tietokannan mukaan keskustan kävelyvyöhykkeeltä on vuosien 2000-2117 välillä hävinnyt 8218 työpaikkaa, vastaavasti asukkaiden määrä […]

Lue lisää "Kaupunkien pitää reagoida muutoksiin – konversioitakin tarvitaan"

Suhteellisuudentajua rakennetun ympäristön päästökeskusteluun

Kosmologian emeritusprofessori Kari Enqvist kirjoitti YLE-kolumnissaan 21.9. mainiosti suhteellisuudentajusta ja sen puutteesta. Hänen mukaansa suhteellisuudentaju on inhimillisen ymmärryksen kuninkuuslaji, jonka harjoittaminen on vaativaa, kun pitää pystyä pallottelemaan samanaikaisesti kahta erillistä asiaa. Jos taas katsoo kuten kyklooppi, näkökenttään mahtuu vain yksi asia. Ilmastomuutos on koko ihmiskuntaa uhkaava asia ja siihen on suhtauduttava asian vaatimalla vakavuudella. Suomen […]

Lue lisää "Suhteellisuudentajua rakennetun ympäristön päästökeskusteluun"