Mistä palvelut uusien asuinalueiden kivijalkojen liiketiloihin?

Viimeisten pari vuoden aikana on keskusteltu paljon Helsingin keskustan väitetystä näivettymisestä ja palveluiden heikkenemisestä. Syitä keskustan muuttuvaan merkitykseen on etsitty milloin autoilun suosimisesta, milloin autoilun vaikeuttamisesta. Aivan oikein huomiota on kiinnitetty myös etätyön kasvuun, ostovoiman heikkenemiseen ja ydinkeskustan vähäiseen asumiseen. Keskustan palvelut ovat todellakin muuttuneet luonteeltaan ja laadultaan[1]. Yleisesti tunnettu tosiasia on, että varsinkin muoti, […]

Lue lisää "Mistä palvelut uusien asuinalueiden kivijalkojen liiketiloihin?"

Digitaaliset kaksoset kertovat meille pian, mihin kannattaa rakentaa puisto

Iskelmälegenda Annikki Tähti levytti vuonna 1955 ikimuistoisen kappaleen Muistatko Monrepos´n. Erik Lindströmin säveltämä ja Aili Runnen sanoittama kappale kertoi Viipurissa sijainneesta kauniista puistosta, joka oli jäänyt sodan jälkeen Neuvostoliiton haltuun. Laulu kosketteli erityisesti karjalaisevakkojen herkimpiä tuntoja, toki me evakkojen lapsetkin sen hyvin tunnemme, ja toi esittäjälleen Suomen ensimmäisen kultalevyn. Nostalgian ohella mielenkiintoista on, miten juuri […]

Lue lisää "Digitaaliset kaksoset kertovat meille pian, mihin kannattaa rakentaa puisto"

Pitääkö Helsingin asiointikeskustan sijaita Aleksilla?

Tampereen kaupunki julkaisi hiljattain mielenkiintoisen tutkimuksen keskustan asioinnista. Edellinen tutkimus oli tehty vuonna 2021, joten uudessa tutkimuksessa oli nähtävissä ratikan vaikutus. Tampereen ratikka nosti keskusta-asioinnin keskikulutusta? Vuonna 2021 yksittäisellä keskusta-asioinnilla käytettiin rahaa keskimäärin 41 euroa, nyt käytettiin 50 euroa. Kasvua oli kaikissa toimialoissa, tosin erikoistavarakaupan kasvu oli marginaalista. Eniten rahaa käytettiin terveys- ja hyvinvointipalveluissa ja […]

Lue lisää "Pitääkö Helsingin asiointikeskustan sijaita Aleksilla?"

Richard Floridan 20 vuoden takaiset teesit kannattaa muistaa tänäkin päivänä

Cargegie Mellow’n aluetaloustieteen professori Richard Florida julkaisi vuonna 2002 veret seisauttavan The Rise of the Creative Class -teoksen, jossa hän kuvasi, miten luovat ammattilaiset tekevät sijaintipäätöksiään. Siihen asti oli keskitytty pitkälti yritysten sijaintipäätöksiin, mutta Florida käänsi asetelman päälaelleen. Hän myös konseptoi joukon indikaattoreita kuvaamaan eri kaupunkeja ja talousalueita. Indikaattoreita olivat esimerkiksi luovuusindeksi, teknologiaindeksi, innovaatioindeksi, boheemi-indeksi […]

Lue lisää "Richard Floridan 20 vuoden takaiset teesit kannattaa muistaa tänäkin päivänä"

Lähiöiden taantumiseen on useita syitä, mutta niukasti lääkkeitä

Helsingin Sanomat (8.9.) julkaisi mielenkiintoisen artikkelin savonlinnalaisesta lähiöstä. Tarina oli sinänsä tuttu eli väki vanhenee ja vähenee, palvelut häviävät, asuntoja on tyhjillään, vanha huono mainekin rasittaa, mutta ihmiset ovat kaikesta huolimatta hyvinkin juurtuneita naapurustoonsa. Sinänsä suomalainen lähiötutkimus kertookin, että yksi lähiöiden vahvuus on yhteisöllisyys. Väki vähenee eniten 60-70-luvun naapurustoissa Apulaisprofessori Sanna Ala-Mantila kollegoineen julkaisi vuosi […]

Lue lisää "Lähiöiden taantumiseen on useita syitä, mutta niukasti lääkkeitä"

Skaalaedut selittävät kaupunkien kasvua

Kuluvankin vuoden aikana useat suomalaiskaupungit ovat kasvaneet väestömäärällä mitattuna ja kaikki itseään kunnioittavat kaupungit myös tavoittelevat kasvua. Vaikka kasvuun liittyy monenlaisia haasteita ja lyhyen aikavälin kustannuksia – täytyy investoida kouluihin, päiväkoteihin ja infrastruktuuriin – siitä on myös monenlaisia hyötyjä. Yksi mielenkiintoinen näkökulma tarkastella kaupunkien kasvua ja siihen liittyviä hyötyjä ja haittoja ovat erilaisten ilmiöiden ja […]

Lue lisää "Skaalaedut selittävät kaupunkien kasvua"

Tiivis ympäristökin voi olla kaupunkivihreä

YLE julkaisi muutama päivä sitten (YLE 17.7) mielenkiintoisen jutun puiden ja muun kasvillisuuden tärkeydestä kaupungeissa, haastateltavina olivat CO-Carbon -hankkeen tiimoilta tutkija Paula-Kaisa Leppänen ja professori Ranja Hautamäki. Tutkijoiden pääviesti oli perustellusti, että kaupunkivihreää tarvitaan lisää ja että kysymys on nimenomaan hyvinkin paikallinen. Tutkijat ottivat myös löysästi kantaa kaupunkien tiivistämiseen, mikä puolestaan vaatii hieman tarkentamista. Aiheesta […]

Lue lisää "Tiivis ympäristökin voi olla kaupunkivihreä"

Morenon 15-minutes city määrittelee mallin urbaanin ympäristön kehittämiseen

Ranskalais-kolumbialainen Sorbonnen yliopiston professori Carlos Moreno julkaisi muutama viikko sitten The 15-Minute City -teoksen, jossa hän täsmentää ja taustoittaa konseptiaan sekä teoreettisesti että käytännön esimerkein. Moreno aloittaa kirjansa laajalla katsauksella ilmastonmuutokseen ja esittää kritiikkiä funktionaalista ja autoiluun perustuvaa kaupunkisuunnittelua kohtaan. Osansa saavat Le Corbusier, New Yorkiin 50-luvulla moottoriteitä suunnitellut Robert Moses ja monien kaupunkien hankkeet […]

Lue lisää "Morenon 15-minutes city määrittelee mallin urbaanin ympäristön kehittämiseen"

Elokuvateatterit haastavat suoratoistoa elämyksillä ja lisäpalveluilla

Viime vuosina on nähty, miten internet on muuttanut ja suorastaan disruptoinut monien yksityisten ja julkistenkin palveluiden toimintamalleja sekä arvoketjuja. Esimerkkeinä vaikkapa pankit, matkatoimistot, media, musiikki, vähittäiskauppa ja jopa terveydenhuolto. Lineaarisesta TV:stä on siirrytty nettiin ja erilaisiin suoratoistopalveluihin kuten Netflix, HBO Max ja SkyShowtime, jotka kaikki ovat perheellänikin käytössä. Uudet teatterikonseptit kiskovat irti kotisohvalta Kaikesta tästä […]

Lue lisää "Elokuvateatterit haastavat suoratoistoa elämyksillä ja lisäpalveluilla"

HSL:n liikkumistutkimus: autoilu vähentynyt hieman ja kävely nostanut suosiotaan

HSL on hiljattain julkaissut vuoden 2023 liikkumistutkimuksen. Sen tavoitteena on selvittää Helsingin seudun asukkaiden kulkutapaosuuksia eli miten paljon matkoja tehdään eri kulkutavoilla. Tutkimus perustuu vastaajien yhden päivän kirjanpitoon. Matkojen määrän ohella selviää siis pääasiallinen kulkutapa, mutta esimerkiksi matkustetut kilometrit eivät selviä. Pääasiallinen kulkutapa ei voi olla kävely tai pyöräily, jos matkalla on käytetty myös muita […]

Lue lisää "HSL:n liikkumistutkimus: autoilu vähentynyt hieman ja kävely nostanut suosiotaan"