Helsingin liikenteen päästövähennyksiin on paljon keinoja

Viime päivinä on keskusteltu vilkkaasti Helsingin liikenteen päästöistä ja mahdollisesta ”ympäristövyöhykkeestä”, joka rajaisi polttomoottoriautojen käyttöä kantakaupungissa. Kaupunkiympäristön toimiala on tuottanut keskustelun taustaksi tukun perusteellisia raportteja. Kunnallisvaalien lähestyessä kannat epäilemättä terävöityvät entisestään. Ottamatta mitään kantaa poliittisiin linjauksiin, haastan keskustelun yleistä asetelmaa ylipäätään. Nyt siis puhutaan siitä, minkälaisella autolla kantakaupungissa saisi liikkua, kun taas oleellisempi kysymys mielestäni […]

Lue lisää "Helsingin liikenteen päästövähennyksiin on paljon keinoja"

Kaupunkeja ja vahvoja alueita on Helsingin rajojen ulkopuolellakin

Pääkirjoitustoimittaja Saska Saarikoski kirjoitti kolumnissaan (HS 22.1) Helsingin kukoistuksesta ja kaupungistumisesta yleisemminkin heitellen samalla löysähköjä piikkejä sinne ja tänne. Kirjoitus on herättänyt keskustelua ja Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä vastasikin Saarikoskelle mainiossa kirjoituksessaan (HS 25.1). Vain viitisentoista vuotta Helsingissä asuneena minua vaivasi kirjoituksen tympeä helsinkiläinen omahyväisyys, johon toisinaan törmää edelleenkin. Turussa ja Tampereella on historiaa ja […]

Lue lisää "Kaupunkeja ja vahvoja alueita on Helsingin rajojen ulkopuolellakin"

Kehyskunnat edelleen monipaikkaisuuden suurimpia hyötyjiä

Olli Lehtonen ja Hilkka Vihinen ovat julkaisseet tuoreessa Yhdyskuntasuunnittelu -lehdessä erittäin kiinnostavan tutkimuksen monipaikkaisuuden aiheuttamista rahavirroista ja taloudellista vaikutuksista kuntatasolla. Monipaikkaisuudesta on viime vuosina käyty paljon keskustelua ja onpa siitä toivottu ratkaisua taantuvien alueiden ongelmiin. Teoreettisesti ja käsiteellisesti aihetta on käsitellyt perusteellisesti professori Kimmo Lapintie, erityisesti teoksessaan Planning and the Multi-local Urban Experiece. Nyt päästään […]

Lue lisää "Kehyskunnat edelleen monipaikkaisuuden suurimpia hyötyjiä"

Mistä palvelut uusien asuinalueiden kivijalkojen liiketiloihin?

Viimeisten pari vuoden aikana on keskusteltu paljon Helsingin keskustan väitetystä näivettymisestä ja palveluiden heikkenemisestä. Syitä keskustan muuttuvaan merkitykseen on etsitty milloin autoilun suosimisesta, milloin autoilun vaikeuttamisesta. Aivan oikein huomiota on kiinnitetty myös etätyön kasvuun, ostovoiman heikkenemiseen ja ydinkeskustan vähäiseen asumiseen. Keskustan palvelut ovat todellakin muuttuneet luonteeltaan ja laadultaan[1]. Yleisesti tunnettu tosiasia on, että varsinkin muoti, […]

Lue lisää "Mistä palvelut uusien asuinalueiden kivijalkojen liiketiloihin?"

Digitaaliset kaksoset kertovat meille pian, mihin kannattaa rakentaa puisto

Iskelmälegenda Annikki Tähti levytti vuonna 1955 ikimuistoisen kappaleen Muistatko Monrepos´n. Erik Lindströmin säveltämä ja Aili Runnen sanoittama kappale kertoi Viipurissa sijainneesta kauniista puistosta, joka oli jäänyt sodan jälkeen Neuvostoliiton haltuun. Laulu kosketteli erityisesti karjalaisevakkojen herkimpiä tuntoja, toki me evakkojen lapsetkin sen hyvin tunnemme, ja toi esittäjälleen Suomen ensimmäisen kultalevyn. Nostalgian ohella mielenkiintoista on, miten juuri […]

Lue lisää "Digitaaliset kaksoset kertovat meille pian, mihin kannattaa rakentaa puisto"

Pitääkö Helsingin asiointikeskustan sijaita Aleksilla?

Tampereen kaupunki julkaisi hiljattain mielenkiintoisen tutkimuksen keskustan asioinnista. Edellinen tutkimus oli tehty vuonna 2021, joten uudessa tutkimuksessa oli nähtävissä ratikan vaikutus. Tampereen ratikka nosti keskusta-asioinnin keskikulutusta? Vuonna 2021 yksittäisellä keskusta-asioinnilla käytettiin rahaa keskimäärin 41 euroa, nyt käytettiin 50 euroa. Kasvua oli kaikissa toimialoissa, tosin erikoistavarakaupan kasvu oli marginaalista. Eniten rahaa käytettiin terveys- ja hyvinvointipalveluissa ja […]

Lue lisää "Pitääkö Helsingin asiointikeskustan sijaita Aleksilla?"

Richard Floridan 20 vuoden takaiset teesit kannattaa muistaa tänäkin päivänä

Cargegie Mellow’n aluetaloustieteen professori Richard Florida julkaisi vuonna 2002 veret seisauttavan The Rise of the Creative Class -teoksen, jossa hän kuvasi, miten luovat ammattilaiset tekevät sijaintipäätöksiään. Siihen asti oli keskitytty pitkälti yritysten sijaintipäätöksiin, mutta Florida käänsi asetelman päälaelleen. Hän myös konseptoi joukon indikaattoreita kuvaamaan eri kaupunkeja ja talousalueita. Indikaattoreita olivat esimerkiksi luovuusindeksi, teknologiaindeksi, innovaatioindeksi, boheemi-indeksi […]

Lue lisää "Richard Floridan 20 vuoden takaiset teesit kannattaa muistaa tänäkin päivänä"

Lähiöiden taantumiseen on useita syitä, mutta niukasti lääkkeitä

Helsingin Sanomat (8.9.) julkaisi mielenkiintoisen artikkelin savonlinnalaisesta lähiöstä. Tarina oli sinänsä tuttu eli väki vanhenee ja vähenee, palvelut häviävät, asuntoja on tyhjillään, vanha huono mainekin rasittaa, mutta ihmiset ovat kaikesta huolimatta hyvinkin juurtuneita naapurustoonsa. Sinänsä suomalainen lähiötutkimus kertookin, että yksi lähiöiden vahvuus on yhteisöllisyys. Väki vähenee eniten 60-70-luvun naapurustoissa Apulaisprofessori Sanna Ala-Mantila kollegoineen julkaisi vuosi […]

Lue lisää "Lähiöiden taantumiseen on useita syitä, mutta niukasti lääkkeitä"

Skaalaedut selittävät kaupunkien kasvua

Kuluvankin vuoden aikana useat suomalaiskaupungit ovat kasvaneet väestömäärällä mitattuna ja kaikki itseään kunnioittavat kaupungit myös tavoittelevat kasvua. Vaikka kasvuun liittyy monenlaisia haasteita ja lyhyen aikavälin kustannuksia – täytyy investoida kouluihin, päiväkoteihin ja infrastruktuuriin – siitä on myös monenlaisia hyötyjä. Yksi mielenkiintoinen näkökulma tarkastella kaupunkien kasvua ja siihen liittyviä hyötyjä ja haittoja ovat erilaisten ilmiöiden ja […]

Lue lisää "Skaalaedut selittävät kaupunkien kasvua"

Tiivis ympäristökin voi olla kaupunkivihreä

YLE julkaisi muutama päivä sitten (YLE 17.7) mielenkiintoisen jutun puiden ja muun kasvillisuuden tärkeydestä kaupungeissa, haastateltavina olivat CO-Carbon -hankkeen tiimoilta tutkija Paula-Kaisa Leppänen ja professori Ranja Hautamäki. Tutkijoiden pääviesti oli perustellusti, että kaupunkivihreää tarvitaan lisää ja että kysymys on nimenomaan hyvinkin paikallinen. Tutkijat ottivat myös löysästi kantaa kaupunkien tiivistämiseen, mikä puolestaan vaatii hieman tarkentamista. Aiheesta […]

Lue lisää "Tiivis ympäristökin voi olla kaupunkivihreä"