Nuori amerikkalainen sosiologi Mark Granovetter lähetti vuonna 1969 tutkimusartikkelin arvostettuun alan julkaisusarjaan. Artikkelia ei hyväksytty julkaistavaksi, koska se ei ”sopinut lehden linjaan”. Vuonna 1973 arvovaltainen The American Journal of Sociology lopulta julkaisi Granovetterin artikkelin The Strength of Weak Ties. Loppu on historiaa. Artikkeliin on viitattu käsittämättömät yli 70 000 kertaa ja Granovetter on tehnyt menestyksellisen akateemisen uran sosiologian ja talouden rajapinnassa. Alkuperäisessä tutkimuksessaan hän tutki miten ihmiset lyötävät uusia työpaikkoja Bostonin alueella. Mullistava havainto oli, että uudet työpaikat löytyivät tyypillisesti tuttavien vinkkien, suositusten ja esittelyiden avulla. Tuttavuuksia Granovetter kutsui heikoiksi siteiksi erotuksena vahvoista siteistä (strong ties), jotka vallitsevat esimerkiksi perheenjäsenten ja läheisten ystävien välillä.

Hybridityö voi aiheuttaa stressiä

Törmäsin aiheeseen kuunnellessani New Yorkin Times erinomaista podcastia, The Dailyä. Kyseisen jakson nimi oli The Hybrid Worker Malaise eli hybridityöläisen pahoinvointi. Vaikka hybridityö on tuonut joustavuutta työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen ja varsinkin Yhdysvalloissa helpottanut usein aikaa vieviä työmatkoja, monet hybridityötä tekevät kokevat stressiä ja ahdistusta. Se aiheutuu vaikkapa kiinteän työyhteisön puuttumisesta, vähäisestä palautteesta esimiehiltä ja jopa riittävien ohjeiden puuttumisesta. Ihmiset kokevat jäävänsä irralleen organisaation päätöksentekorakenteesta.

The Daily nosti esiin myös heikot siteet ja varsinkin niiden luomisen tärkeyden. Erityisesti työuran alkuvaiheessa olisi tärkeää rakentaa heikkoja siteitä, koska ne ovat avainasemassa työuralla etenemisessä, aivan kuten jo Granovetter havaitsi. Etätöissä kotona heikkoja siteitä ei synny, sen sijaan niitä syntyy toimistolla, asiakastapaamissa, satunnaisissa kohtaamisissa lounas- ja kahvitauoilla ja työhön liittyvissä tapahtumissa.

Läsnätyöllä kiistattomia hyötyjä

Varsinkin nuoret asiantuntijat hyötyvät läsnätyöstä kokeneiden asiantuntijoiden kanssa kuten Harvardissa tehty tuore tutkimus osoitti. Pitkällä jänteellä mentoroiduilla työntekijöillä oli suurempi todennäköisyys saada palkankorotus ja heille aukesi enemmän uusia uramahdollisuuksia. Päivittäistä arkea hetkellisesti helpottava laajan etätyön mahdollistava järjestely saattaakin aiheuttaa stressiä ja heikentää esimerkiksi mahdollisuuksia ylennyksiin tai vaikeuttaa uuden työpaikan löytämistä.

Lähes kaikki asiantuntijatyötä tekevät organisaatiot ovat koronan jälkeen määritelleet periaatteita etä- ja hybridityölle. Eräät ovat määränneet työntekijät toimistolle, toiset ovat antaneet täysin vapaat kädet valita miten ja missä työskentelee. Oma kokemukseni on, että 50/50 -malli tai sen pienet variaatiot ovat tyypillisiä. Läsnäpäivien osalta olisi oleellista, että tiimien jäsenet olisivat yhtä aikaa paikalla ja ehkä esihenkilöä olisi mukava nähdä.

Yritysten kannalta kysymys on tuottavuudesta, prosessien noudattamisesta, innovaatioista ja tietysti myynnistä. Työntekijänkin on ajateltava pitkäjänteisesti, mikäli haluaa kehittää omaa osaamistaan, edetä urallaan ja saada vaihtoehtoisia mahdollisuuksia.

Heikkoja siteitä siis tarvitaan. Young man, go west – neuvottiin 1800 luvulla eteenpäin pyrkiviä nuoria miehiä. Tämän päivä neuvo voisi olla: Nuori asiantuntija, mene toimistolle!