Houston – we have a problem

Käväisin parin viikon opintomatkalla Yhdysvalloissa, ja paljon hyödyllistä oppia kaupunkikehityksestä tarttui mukaan. Eräässä yhdyskuntarakenteeseen liittyvässä keskustelussa alan professori mainitsi, että Houstonissa on kaikkiaan 30 pysäköintipaikkaa asukasta kohti, sanoisinko siis – melko paljon. Heaven, hell or Houston riimitteli jo Texasin boogiejyrä ZZ Top aikoinaan kertojan saatua hankittua Thunderbirdin. Näkökulmakysymys, mutta toimivan joukkoliikenteen kehittäminen voi olla haastavaa, jos se edes on pyrkimyksenä, noin voimakkaasti autoiluun perustuvassa kaupungissa.

Kokenut liikennesuunnittelija Seppo Lampinen väitteli jokunen vuosi sitten suomalaisen liikennepolitiikan pitkästä linjasta ja väitöksen nimi – Tässä tie, missä kaupunki – kuvaa hyvin mistä on ollut kysymys. Yhtä hyvin voisi todeta, että tässä pysäköintipaikka, missä kaupunki? Niin voimakkaasti pysäköinti ohjaa meillä kaupunkisuunnittelua, vaikka asennemuutosta onkin nähtävissä. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat Helsingin markkinaehtoisen pysäköinnin kokeilu ja toisaalta hienot paikalliset joukkoliikennehankkeet kuten Tampereen ratikka ja Helsingin sekä Espoon Raide-Jokeri ja toki Länsimetron laajentuminen. Itse asiassa Jukka Mäkelän ja Olli Isotalon sekä nyt jo edesmenneen Olavi Loukon johdolla Espoossa on tehty viime vuodet määrätietoista joukkoliikennepolitiikkaa.

Pysäköintipaikkoja tarvitaan, koska oma auto usein oma on välttämättömyys, mutta usein myös tottumus- ja mukavuuskysymys. Ja kieltämättä vaikkapa hyvällä baijerilaisella ajaminen on myös nautinnollista, vaikka uusien peltipoliisien vyörytyksessä onkin syytää unohtaa Leevi and the Leavingsin tunnelmat heidän laulaessaan ”koko Letukka liitää, kun kaasupoljinta käyttää”. Toki valtion varat karttuvat, jos peltipoliisin pöntössä välähtää salamavalo.

Yksi suuri este merkittävällä muutokselle autoilukulttuurissa on mökkeily. Vaikka vielä työ- ja asiointimatkat hoituisivatkin julkisilla, mökkimatka ei useimmiten tahdo julkisilla hoitua. Kirjoitan tätä tekstiä mökillä, ja lähimmältä bussipysäkiltä olisi aikamoinen jalkapatikka mökin pihaan, eikä vuorojakaan taida koulujen lukukausin ulkopuolella ihan kaikille viikonpäiville osua. Mökkejä lienee yli puoli miljoonaa ja vaikka nuorempi ei ehkä ole yhtä innostunut mökkeilystä kuin me keski-ikäiset ja vanhemmat, dramaattista muutosta ei ole näköpiirissä. Sinänsä kiinnostavan avauksen tämän ongelmaan ratkaisuun suuntaan on esittänyt sitkeän innovaattorin Sampo Hietasen isännöimän Maas Globalin Whim-palvelu. Se tarjoaa uudenlaista kuukausipakettia, joka sisältää muun hyvän ohella rajattoman vuokra-auton käytön viikonloppuisin (249 e/30 päivää). Tämän kaltaiset palvelut poistaisivat mökkiaktivisteilta tarpeen omaan auton.

Pysäköintiongelman ratkaisuksi on esitetty myös robottiautoja. Aihepiiri on erittäin mielenkiintoinen ja itse kuvittelisin, että robottiautopalveluiden tarjoajien laivueet lähtisivät liikkeelle aamulla jostakin kaupungin laitamilta ja palautuisivat tukikohtiinsa illalla liikenteen vähentyessä. Niitä ei kannata varastoida keskusta-alueiden pysäköintiluolissa. Epävarmaa on, koska ja miten ne laajassa mitassa operoivat, parhaan ennusteen saanee Risto Linturilta. Toki joukkojen kuljettamiseen tarvitaan edelleen joukkoliikennettä.

Odotellessa voi hyödyntää myös vaikka Uberia, joka osoittautui erittäin toimivaksi Yhdysvalloissa – havaintoni mukaan myös autot olivat uusia, saman havainnon tien myös muutaman kuukausi sitten Hong Kongissa. Sovellus toimii kättelyssä kaikkialla, ei tarvitse pohtia miten ja mistä taksi tilataan.

Kuuntelin matkalla erään suuren kiinteistörahaston johtajan esityksen ja hän totesi, että investointikomitean jäsenenä hän suhtautuu erityisen kriittisesti kiinteistösijoituksiin, joissa pysäköinnistä on arvioitu tulevan merkittävää kassavirtaa. Perusteena tähän olivat tekoälyn mahdollistamat liikkumisen palvelut.

Ensimmäisen kuulennon 50-vuotisjuhlahumussa voimme muistella legendaarista viestiä ”Houston, we have a problem” ja todeta, että niin Houstonissa kuin meilläkin on ongelma pysäköinnin ja yhdyskuntarakenteen kanssa. Uusia palveluita, uutta teknologiaa, uutta asennetta ja parempia joukkoliikennepalveluita on kuitenkin näköpiirissä.

4 kommenttia artikkeliin ”Houston – we have a problem

  1. Hei Juha. Robottiautot voivat tulevaisuudessa tasa-arvoistaa haja-asutusalueilta asuvien vanhenevien pääsyä palveluiden äärelle. Tärkeä asia.

  2. siis Houstonissa 30 autopaikkaa asukasta kohti? tiedän kyllä että Houston on asfalttitasanko mutta kuitenkin,,, aivan uskomatonta! Ja mitä siellä tehdään asian korjaamiseksi? hankitaan jokaiseen perheeseen lisää autoja?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s